tiistai 30. joulukuuta 2014

Jouluviikostani


Jouluviikkoni ei suinkaan ole ollut pelkkää lomailua tai pelkkää rauhoittumista joulun viettoon. Viikkooni on sisältynyt myös muutama keikka. 

Aattona lauloin Honkanummen siunauskappelissa kahdessa hartaudessa. Lauloin hartauksissa seuraavat kappaleet: H. Kasken Mökit nukkuu lumiset, O. Kotilaisen Varpunen jouluaamuna ja F. Schubertin Ave Marian. Kappeli oli pieni ja tunnelmallinen. Lauloin parvelta urkujen säestyksellä. Akustiikka oli hyvä ja lauluni oli kuulemma "täyttänyt" alakerran. Sain myös hyvää palautetta. Pastori kehui kovasti ääneni sointia ja oli luullut minua ensin altoksi ääneni tummuuden vuoksi. Olen siis sopraano. Sopraanoilla se ei vaan ole niin yleistä, että äänessä on tummuutta. Yksi vanhempi mieshenkilö pyysi yhteystietojani ja sanoi pyytävänsä minua joskus keikalle.

Honkanummen kappelit


Mieheni tuli hakemaan minut kappelilta ja suuntasimme Lahteen aaton viettoon. Vietimme nimittäin aaton Kukkilassa mieheni vanhempien luona. Tänäkin jouluna kävimme siellä joulusaunassa. Söimme hyvin ja istuimme iltaa ennen kotiin menoa. Saimme mieluisia ja tarpeellisia lahjoja kuten pussilakanasetin. Itse sain kaulahuivin, paidan, sukat, jalkavoiteen ja jumppapallon. Mieheni vanhemmat saivat meiltä joululevyn, jonka äänitin kitaristiystäväni kanssa. Mieheni hoiti levyn editointipuolen.

Joulupäivänä menimme Helsinkiin veljeni luokse. Äitini oli myös siellä kanssamme joulunvietossa. Tuli jälleen syötyä hyvin, pelattua ja katsoimme myös videonauhoja lapsuudestamme. Olin 11-vuotiaana mukana yhdessä laulukilpailussa ja katsoimme sitäkin nauhalta. Esiintymiseni oli jo silloin luontevaa. En todellakaan muistanut, että olin jo silloin niin hyvä esiintyjä. Lahjoista löytyi tällä kertaa mm. pöytäliina, muutama lahjakortti, sukkia, suklaata ja teetä.  Annoin myös äidilleni lahjaksi äänittämäni levyn ja hän oli siitä oikein mielissään. Saavuimme takaisin Lahteen vasta Tapaninpäivän iltana.

Uusi pöytäliina, teetä ja suklaata
Aarikan pussilakanasetit


Seuraavana päivänä minulla oli jälleen keikka. Esiinnyin mieheni ystävän äidin 60-vuotissynttäreillä ravintola Taivaanrannassa. Tämäkin esiintyminen meni hyvin ja sain kuulla hyvää palautetta useammalta henkilöltä. 

Jouluviikko meni todella nopeasti keikkojen ja muun ohjelman takia. Ensi viikolla pääsen jälleen työstämään uutta ohjelmistoa. Tämän viikon esiintymiset kasvattivat jälleen itseluottamustani. Seuraavaksi tarvitsisinkin itselleni käyntikortteja sillä niille olisi ollut käyttöä jo tämänkin viikon aikana.

Oikein hyvää alkavaa vuotta 2015 kaikille lukijoilleni! 

torstai 18. joulukuuta 2014

Loma Teneriffalla


Kuten aikaisemmin mainitsin, olimme lomalla mieheni kanssa Teneriffalla Puerto de la Cruzin lämmössä 4.-11.12.14. Olimme suunnitelleet tätä lomaa jo keväästä lähtien ja vietimme samalla 2-vuotispäiväämme siellä.

Hotellimme parque vacacional eden
Maisemaa hotellihuoneemme parvekkeelta

4.12.

Saavuimme pitkän 6,5 h lentomatkan jälkeen Teneriffalle. Bussin kyydillä pääsimme hotellillemme. Kyyti vei ihmisiä eri hotelleihin ja meidän hotellimme oli yksi niistä viimeisimmistä. Kun olimme saaneet avaimet huoneeseemme ja tavaroitamme vähän purettua, meillä oli ihan kamala nälkä. Hotellimme läheltä löysimme pienen kävelymatkan jälkeen Park Cafen, jossa söimme paikallista pastakeittoa, patonkia ja maistoimme espanjalaista olutta nimeltä Dorada.

Kapeita katuja matkalla keskustaan
Ensimmäisenä päivänä kävelimme myös Puerto de la Cruzin keskustaan, mikä oli hotellilta mukavan kävelymatkan päässä. Monet kadut olivat kuitenkin niin kapeita ettei mahtunut kävelemään vierekkäin ja käsikädessä koko ajan. Keskustaan päin käveltäessä oli myös useampi alamäki. Tutustuimme keskustaan ja kävelimme etsien jotain hyvää ruokapaikkaa. Löysimme hyvin tunnelmallisen ravintolan ihanalta ravintolakadulta, jossa söimme hyvät pihviannokset. Sen jälkeen menimme ruokakaupan kautta hotellillemme.

5.12.

Heräsimme n. 9 aikaan aamiaisbuffetille, jolla sai päivän ihan mahtavasti käyntiin. Aamiaisen jälkeen tutustuimme hotellin ympäristöön tarkemmin. Aurinko paistoi ja palasimme hotellihuoneemme parvekkeelle ottamaan aurinkoa. Edellisenä päivänä oli satanut vähän vettä. Tästä lähdimme jälleen käymään keskustassa. Kiertelimme kauppoja, putiikkeja ja tunnelmallisia katuja, joiden varsilla oli erilaisia kuppiloita. Kävimme välillä hotellissamme laittautumassa iltaa varten. Tämä oli nimittäin meidän 2-vuotispäivämme. Laittauduttuamme saavuimme keskustaan taksilla. Tänä iltana satoi myös vettä. Edellisillan tunnelmallinen ravintola oli kiinni, mutta heti sen vierestä löysimme toisen lupaavan ravintolan, johon menimme. Istuimme siinä ulkona syömässä ja nautimme samalla kitaramusiikista ja toistemme seurasta. Muistan, että tunnelma oli aivan mahtava! Tästä jatkoimme vielä seikkailuamme kävellen katuja pitkin. Kerta toisensa jälkeen löysimme erilaisia tunnelmallisia kuppiloita, joissa istuimme iltaa. 




6.12.

Lähdimme aamupalalle klo 9.30 pienessä kesäsateessa. Keskustaan päin mentäessämme mieheni tarkoitus oli käydä katsastamassa Casino. Jätimme sen kuitenkin toiseen kertaan. Tänä päivänä kiertelimme Casinon ympäristöä rantaan päin. Kävimme syömässä pitsan puoliksi italialaishenkisessä ravintolassa. Muistan,että tarjoilijat puhuivat yllättävänkin hyvää suomea. Varsinkin sisäänheittäjä, joka sai meidätkin houkuteltua ravintolaan. Illalla istuimme iltaa hotellillamme. Mieheni pikkuveli ja hänen kihlattunsa olivat samassa kohteessa meidän kanssamme samaan aikaan ja pyysimme heidät luoksemme iltaa viettämään. Illemmalla päädyimme Plaza del Charca aukiolle.

7.12.

Kävimme jälleen hotelliaamiaisella. Aamiaisen jälkeen kerkesimme hetken lepäilemään ennen lähtöämme pääkaupunkiin Santa Cruziin. Pääkaupungissa kiertelimme markkinoilla, isossa ostoskeskuksessa, kävimme syömässä ja Primarkissa. Sieltä teimme molemmat löytöjä. Päivän aikana tuli jälleen paljon käveltyä ja kun tämän reissun jälkeen pääsimme hotellihuoneeseemme meni loppuilta lepäillessä. 

Pääkaupungissa Santa Cruzissa
8.12.

Tänä aamuna saimme syödä aamiaisen ulkona auringonpaisteessa. Aamiaisen jälkeen menimme hotellin katolle ottamaan aurinkoa. Iltapäivällä lähdimme jälleen kävellen keskustaan. Kiertelimme putiikkeja ja kuppiloita ja suuntasimme siitä sitten rantaan. Pian nälkä jo yllätti meidät ja päätimme suunnata tuttuun ravintolaan. Söimme molemmat ulkofilettä pippurikastikkeessa. Ruokailun jälkeen menimme Plaza del Charcan aukiolle. Pakenimme vesisadetta iltalialaishenkiseen ravintolaan juomaan pina coladat. Tämän jälkeen suuntasimme hotellillemme.

Maisemaa hotellin katolta ja kuvassa hotellin aamupalapaikka rakennuksen
alakerrassa.

9.12

Aamulla kello herätti meidät klo 8.30 ja menimme siitä aamupalalle. Tänäkin päivänä saimme nauttia auringonpaisteesta ja menimme Lago Martianezin merivesi uima-allas alueelle.


   
Päivä vierähti allas alueella. Siellä tuli otettua aurinkoa, käveltyä (alue oli aika iso), nautittua raikkaita juomia ja kävimme siellä myös syömässä. Tästä matkamme jatkui rannan Casinolle. Mieheni halusi käydä koittamassa pelionnea. Kiertelimme vielä hetken ja sitten lähdimme kaupan kautta hotellille.

10.12.

Heräsimme lomamme viimeiseen päivään. Aamupalan jälkeen lähdimme keskustaan kiertelemään ja ostamaan tuliaisia. Lähetimme myös muutamia postikortteja. Viimeisenä päivänä meidän oli vielä päästävä ravintolaan, jossa söimme ensimmäisenä iltanamme pihviannokset. Tämän jälkeen mieheni vei minut vielä pelaamaan bilistä ennen lähtöämme hotellille.

 
Ajatukset olivat illalla jo vahvasti kotiinpaluussa. Ihan mahtava reissuhan tämä oli kaiken kaikkiaan. Paljon olisi toki ollut vielä nähtävää, mutta jotain täytyy jättää ensikerraksikin. Ja kotiin on aina mukava mennä reissun jälkeen.

11.12

Heräsimme aamulla hyvissä ajoin aamupalalle. Lentomme Suomeen lähti noin klo 14 paikallista aikaa. Kotiin saapumisemme meni myöhäiseksi ja seuraavana aamuna minulla oli vielä aikainen herätys kouluun. 

Tulevia matkojamme odotellessa. Kyllä niistä on jo yhdessä haaveiltu!

perjantai 12. joulukuuta 2014

Kuulumisia


Pitkän tauon jälkeen ajattelin kertoa kuulumisiani. Marraskuu meni todella nopeasti Suor Angelican parissa. Näyttämöharjoitukset meillä kesti sen pari viikkoa ja sitten meillä oli esitykset. Päivät olivat aika pitkiä. Monena päivänä olin sekä koulussa aamulla että jonain päivinä myös illalla ja näyttämöharjoitukset olivat sen 6 h/pvä.

Olen moneen otteeseen huomannut elämäni aikana, että jos tekee pitkää päivää päivä toisensa jälkeen eikä lepää välillä niin kroppa saattaa alkaa muistuttamaan, että välillä täytyisi myös levätä. Niin minulle kävi myös nyt näyttämöharjoitusten loppusuoralla juuri ennen esitysten alkua. Mulla oli nimittäin ennen ensi-iltaa kolmena perättäisenä yönä lihaskipua toisessa jalassa. Kivut yltyivät niin koviksi etten saanut öisin nukuttua ja jouduin menemään päivystykseen. Sain onneksi siihen apua ja sain nukuttua seuraavana yönä. Siitä seuraavana päivänä 20.11. mulla oli keikkapäivä kun olin päivällä pikkujoulukeikalla kitaristiystäväni Lotan kanssa Heinlammin kylätalolla ja illalla oli Suor Angelican ensi-ilta.

Suor Angelicassa mukana olo oli todella antoisaa ja sain samalla arvokasta näyttämökokemusta. Perinteinen ohjaus tästä oopperasta keskittyy nunnaluostariin. Tämä ohjaus keskitti tapahtumat naisten mielisairaalaan. Hullun näytteleminen tuntuikin aluksi haastavalta, mutta esityksien edetessä siihenkin alkoi saamaan rutiinia.

Olimme avopuolisoni kanssa suunnitelleet yhteistä ulkomaanmatkaa keväästä lähtien. Nyt meillä oli 2-vuotispäivä 5.12. ja otimme tosiaan äkkilähdön Teneriffalle Puerto de la Cruziin. Tämä oli eka kerta kun pääsimme yhdessä Tallinnaa pidemmälle. Tämän asian ja oman kiireisen arjen takia matka oli niin ansaittua! Seuraavassa postauksessa ajattelin kertoa matkastamme enemmän.

Ennen tätä reissua esiinnyin myös koulussamme tiistaikonsertissa ja lauloin seuraavat kappaleet: O. Merikannon Rukouksen, F. Schubertin Ave Marian ja W. A. Mozartin Fiordiligin aarian Come Scoglio. Teimme myös muutamia äänityksiä ystäväni Lotan kanssa. Kerron tästä vähän myöhemmin, että mihin tarkoitukseen..  


Joulutunnelmissa ystäväni kanssa


 

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Tuleva oopperaproduktio ja tulevat keikat


Koulu alkoi jälleen syysloman jälkeen vaikka ei minulla mitään varsinaista lomaa hommista ollutkaan. Kävin tosiaan viikko sitten Sibelius-laulukilpailun ennakkokarsinnassa Järvenpää-talossa. En muista, koska olisin viimeksi jännittänyt laulamista niin paljon kun minulla siinä ensimmäisessä kappaleessa kävi. No, kisaan pyrki paljon kovia nimiä ja tämä kilpailu ei nyt ollut minua varten. Mutta olen taas yhtä kokemusta rikkaampi. Tähtään jo seuraavia tavoitteita kohti. Pääsen myös esiintymään mukavasti vielä tämän vuoden puolella.

Uskon, että marraskuu tulee menemään hyvinkin nopeasti, kun almanakka näyttää jo nyt hyvinkin täydeltä. Meillä alkaa heti ensi viikolla tulevan oopperaproduktion näyttämöharjoitukset. Ensi-ilta meillä on siis 20.11. Tästä oopperaproduktiosta on tulossa ihan oma postauksensa. Sen voin jo kuitenkin paljastaa, että ensi viikolla meillä alkaa tiiviit ja pitkät päivät pikkuteatterilla. En malta odottaa, mitä saammekaan aikaan!

Marraskuussa pääsemme myös kitaristiystäväni kanssa pikkujoulukeikalle. Esitämme siellä omia sooloja ja minä säestän siellä yhteislauluja samalla kun ystäväni toimii laulattajana. Saadakseen keikkoja on hyvä olla valmis toimimaan myös oman mukavuusalueen ulkopuolella. Olen aikaisemminkin säestänyt yhteislauluja kun olimme kollegani kanssa Harjulan Setlementissä pitämässä ikäihmisille yhteislauluhetkeä. Tästä pikkujoulukeikasta tulee varmasti hyvä keikka. Kappaleet sopivat hyvin säestettäviksi kitaralle. Se on myös itselle mukavaa vaihtelua päästä laulamaan kitaran säestyksellä.

Tällä hetkellä työstän uutta ohjelmistoa opettajani kanssa. Tarkoituksena on myös valita minulle sopivia kappaleita tulevia koitoksia varten. Itselläni on jo mielessä muutamia hyviä kappaleita, mutta kuuntelen näissä asioissa aina mielelläni opettajani mielipidettä.

Tuon pikkujoulukeikan lisäksi minulla on tiedossa muutama keikka myös jouluaatolle. Esiinnyn silloin Honkanummen siunauskappelissa kahdessa eri hartaudessa. Laulan molemmissa tilaisuuksissa 3 kappaletta. Ajattelin, että laulan pari vähän perinteisempää joululaulua ja kolmanneksi ajattelin opetella Schubertin Ave Marian. Tämä kappale ei ole mikään ihan helppo. Näitä keikkoja on kuitenkin kiva hyödyntää ohjelmiston kannalta ja opetella kappaleita, joita on hyvä esittää myös tulevaisuudessa keikoilla. Tuo kappale soveltuu esimerkiksi myös hautajaisiin. 

Tämän päivän ja illan ohjelmaan minulla kuuluu vielä kotona touhuamista, lenkillä käymistä, muutaman kappaleen kääntämistä, omien oopperalaulu-osuuksien hiomista ja avomiehen kanssa rentoutumista. Onhan meillä tänään myös saunavuoro alkuillasta. Pääsee siis todella rentoutumaan ennen kiireistä ensi viikkoa!


sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Omasta konsertista suoriutuneena syyslomalle


Minulla oli oma konsertti koulussamme 14.10. Selviydyin konsertistani omasta mielestäni hyvin. Ainahan sitä parannettavaa löytyy, mutta asioita on mennyt kuitenkin eteenpäin. Lauloin aika vaativankin ohjelmiston ja kaiken kaikkiaan 11 kappaletta. Ajallisesti konsertti kesti n. 40 min. ja pidin tosiaan vain yhden pienen tauon.

Seuraavana päivänä oli semmoinen olo, että konsertti olisi vienyt kaikki voimani. Pystyin kuitenkin pitämään oppilaalleni tunnin, mutta lähdin koulusta aikaisemmin, mitä olin suunnitellut. Oli voimaton olo, jäseniä särki. Ei auttanut muu kuin mennä kotiin lepäämään. Tässä sitä nyt on tullut pari päivää kotona vaan lepäiltyä ja lämpöäkin on ollut.

Ihana mieheni on nämä pari päivää huolehtinut kotitöistä ja minusta. Hemmotellut minua ja tuonut herkkuja kotiin. On se kieltämättä ihan hyvä muistutus itselle etten minäkään ole yli-ihminen. Olen kyllä huolehtinut itsestäni hyvin tänä syksynä ja on ihan ihmekin etten ole aikaisemmin saanut mitään flunssaa, kun tuntuu, että koko aika joku tuntemani ihminen on ollut kipeenä. Olen välillä huomannut, että saatan tulla kipeeksi juuri silloin, kun on kova stressi ja silloin kroppa jotenkin pakottaa mut lepäämään sairastumisella. Aika vakkari mulle myös on, että olen kipeenä nimenomaan lomalla.

Jo viikon päästä pitäisi olla huippukunnossa kun on ennakkokarsinta Sibelius-laulukilpailuun Järvenpää-talossa. Lomani menee siis harjoitellessa.

Helpottuneena oman konsertin jälkeen
Anopilta saadut kukat





sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Lokakuun haasteista


Olen ollut vähän huono blogin pitäjä, kun en ole tehnyt postausta varmaan pariin viikkoon. On vaan ollut niin paljon tekemistä. Päivät ja viikot tuntuvat vaan vierähtävän.  Eikä mulla ole tosiaan ollut vapaapäiviäkään pahemmin. Tänään juuri vietin ansaittua vapaapäivää, kun edellinen vapaapäivä oli viime viikon keskiviikkona. No, tuli tänään kuitenkin eilinen laulutunti kuunneltua. Jos mulla on vapaapäivä laulamisesta niin usein silloin kuitenkin työstän kappaleita kuuntelemalla.

Minulla on ensi viikolla oma konsertti tiistaina klo 17 meidän koulun kamarimusiikkisalissa (Svinhufvudinkatu 6 F-G) Tervetuloa kuuntelemaan! Konserttiin on vapaa pääsy.

Tilasin Etelä-Suomen Sanomat kotiimme ja heti ensimmäisessä lehdessä, mikä meille kotiin tuli oli mainittu nimeni menot-sivuilla. Eli konsertistani oli siis maininta siellä.



 


Hain kansainväliseen Sibelius-laulukilpailuun. Sinne minulla on ennakkokarsinta 25.10. Järvenpää-talossa. Jännittäviä hetkiä on siis luvassa. Haasteita täytyy todellakin olla ja niistähän minä vielä erityisesti pidänkin. Elämä olisi mun mielestä aika tylsää ilman haasteita.

Tällaisina kiireisinä aikoina on hyvä muistaa kuitenkin relata välillä ja ladata akkuja. Stressiin minulla auttaa jumpassa käynti ja liikunta ylipäätään. Myös rentouttava ilta oman miehen kanssa on hyväksi. Täytyy vaan välillä muistaa tyhjentää pää kouluhommista ja asioista mitä on to do-listalla.
 





Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Koelaulua ja kuohuvaa


Viikko on taas mennyt nopeasti. Tälläkin viikolla minulla on ollut joka päivä jotain kouluhommia, treenejä jne.. Viikot menevät niin nopeasti, että olen huomannut nykyisin tekeväni postausta vain viikonloppuisin. Eipä ainakaan kerkiä tulemaan tylsää, kun on koko aika jotain tiedossa. Viikonloppuna olin Helsingissä koelaulussa ja oopperatreeneissä.

Koulumme tulevan prokkiksen roolijako on nyt tehty. Odotan tätä prokkista jo innolla. Sitä ennen kuitenkin pukkaa toista oopperaprokkista, jonka musiikkiharjoitukset meillä ovat jo täydessä vauhdissa.

Eilen minulla oli koelaulu Savonlinnan Oopperakuoroon. Näin samalla veljeäni ja ystävääni, johon olen tutustunut Joutsenon laulukurssilla vuosi sitten. Nykyisin hän asuu Oulussa, mutta tämä koelaulu toi meidät samana päivänä Helsinkiin. Oli mahtavaa tavata häntä pitkästä aikaa. Meillä oli myös mielenkiintoisia puheenaiheita. Saman alan ihmisten kanssa on vaan paljon helpommin samalla aaltopituudella. Muutamia poikkeuksia toki lukuunottamatta. 

Koelaulu meni mielestäni ihan hyvin. Mitään varsinaista mokaa ei käynyt, mutta ei mulla silti ollut sellaista fiilistä, että olisi mennyt todella hyvinkään. Pieni rutiininomainen fiilis mulla oli sen jälkeen ja olin myös sitä mieltä, että olisin voinut tulkita tekstiä paremmin. Se, mikä oli hauskaa, että säestäjäni koelaulussa oli sama säestäjä, joka minua säesti Kangasniemen laulukilpailuissakin. Kappalekin oli sama kuin siellä, mutta nyt jätin resitatiivin pois. Jokaisella laulajalla oli kuitenkin aikaa vain 4 minuuttia ja kello alkoi raksuttaa samantien, kun astui saliin.

Koelaulun jälkeen palkitsimme ystäväni kanssa itsemme kuohuvalla


Olin tänään aamulenkillä seurasaaressa ennen oopperatreenejämme. Sääkin oli niin upea. Otin muutamia kuvia lenkiltäni.

Oopperatreeneistä
Tämmöisen viikonlopun jälkeen on niin mukavaa tulla kotiin. On ihanaa, kun joku odottaa kotona. Niinkuin varmasti postauksistani on tullut ilmi, että muusikon työaika eroaa paljon ns. normaalista työajasta. Muusikolla on myös todella vähän vapaata ja se vapaa-ajan käsite ei ole meillä edes niin selvä. Vaikka ei olisikaan opetusta, keikkaa tai treeniä, on myös paljon työtä, mitä muusikko joutuu tekemään omalla ajallaan. 


Esimerkiksi minun tämäniltainen työni on ollut kääntää kaksi kappaletta, jotka esitän meidän koulussa lamkin ja consan yhteisessä konsertissa 8.10.

En kuitenkaan vaihtaisi alaani mihinkään toiseen, sillä muita vaihtoehtoja ei vaan ole. Tämä on elämäntapani ja muuta en haluaisikaan tehdä!



lauantai 20. syyskuuta 2014

Koelaulutilaisuudesta


Minulla on tänä syksynä tiedossa useampi koelaulu, joista ensimmäinen oli tällä viikolla koulumme tulevaan produktioon. Koelaulutilanne on usein jännittävämpi kuin esiintyminen konsertissa. Koelauluissa istuu lautakunta kuuntelemassa ja arvioimassa laulajaa. Minulla on jonkun verran aikaisempaa koelaulukokemusta ja tilaisuus ei jännitä minua enää ihan niin paljon kuin aikaisemmin. Mutta se jännittää toki edelleen. Mielestäni jännittäminen kertoo myös siitä, että keskittyy siihen, mitä tekee ja tilanne on silloin itselle tärkeä.

Vaikka tämän viikon koelauluissa lautakunnassa oli minulle ennestään tuttuja ihmisiä, tilanne jännitti silti hiukan. Tämä koelaulu oli samalla myös hyvää pohjustusta tulevaa koelaulua varten. Seuraava koelaulu minulla on jo viikon päästä Savonlinnan Oopperakuoroon. Tiedän, että sinne hakee paljon muitakin. Hakijamäärän takia he järjestävät koelaulutilaisuuksia useampana eri päivänä. Toki hakijaluvut on hyvä tiedostaa ja varsinkin myös sopraanoiden välinen kova kilpailu. Tärkeätä on kuitenkin keskittyä omaan suoritukseen ja olla miettimättä muita hakijoita. Mielestäni jokainen koelaulu on eteenpäin menoa, vaikka ei tulisikaan valituksi. Koelaulutilaisuuksissa on hyvä käydä kokemuksenkin takia.

Koelaulujen lisäksi huomasin juuri, että pääsen lokakuussa esiintymään neljässä eri tilaisuudessa, mikä on aivan mahtavaa! Ensimmäinen niistä on jo 8.10. koulumme kamarimusiikkisalissa lamkin ja conciksen opiskelijoiden yhteisessä konsertissa. Heti seuraavana päivänä olemme menossa opiskelukaverini kanssa pitämään ikäihmisille suunnattua konserttia ja samalla myös pidämme heille vuorovaikutteisen musiikkituokion Harjulan Setlementissä. 14.10. pidän koulussamme oman konsertin ja loppukuusta on tiedossa vielä jotain muuta, josta kerron myöhemmin lisää.

Näin päiväni ovat hyvin musiikin täytteiset. Oopperatreenejä, laulutunteja ym. on myös viikonloppuisin. Tämä viikonloppu minulla on kuitenkin vapaa. Olin eilen illalla Helsingissä laulutunnilla ja saavuin takaisin Lahteen vasta iltaysiltä ja oli niin mahtavaa tajuta, että voin vähän hengähtää pari päivää. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö työstäisi tulevia prokkiksia näinä päivinä.

Eilinen vastaanotto oli todella mukava. Kun tulin junalta, menin suoraan naapureillemme istumaan iltaa. Mieheni oli jo siellä odottamassa minua.


Naapureidemme kissa



Naapurissamme asuu siis koulukaverini ja hänen avomiehensä. Tämä koulukaverini pitää myös musiikkiaiheista blogia. Käykäähän lukemassa!

http://lottakosola.blogspot.fi/


Hyvää syksyn alkua lukijoilleni!
 

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Viikkokatsaus


Edellisessä postauksessani mainitsin, että minulla ei ole tällä viikolla yhtäkään vapaapäivää. Ajattelin, että kerron tämän viikon kulustani. 

Aamuisin rutiineihini kuuluu sähköpostien lukeminen samalla, kun syön aamupalaa ja juon aamukahvia. Minulla on kaksi sähköpostiosoitetta. Koulun sähköpostiin meille tulee esimerkiksi keikkatarjouksia ja tärkeitä tiedoitusasioita. Myös toiseen sähköpostiini minulle tulee välillä tärkeitä asioita. Tämän takia pyrin lukemaan sähköpostini vähintään kerran päivässä. 

Koulupäivieni pituus vaihtelee. Lisäksi pelkät koulutunnit eivät pelkästään kerro totuutta koko päivän pituudesta. Jokaisen täytyy itse aikatauluttaa päivä oman harjoittelun suhteen. Itse olen energisimmilläni joskus iltapäivän aikoihin ja parhaimpia harjoittelupäiviä ovat ne, jolloin on mahdollisimman vähän varsinaisia koulutunteja. Niinä päivinä, kun on paljon varsinaisia koulutunteja tuntuu, että energia menee silloin pääasiassa niihin. Harjoittelusta on myös hyvä pitää taukoja ja harjoitella esimerkiksi useampaan eri aikaan päivästä.



Viikon kulustani:

Ma 8.9.

Minulla ei ollut ollenkaan aamutunteja. Söin aamupalan rauhassa kotona. Käytin aamupäiväni kotitöiden tekoon ja menin kouluun suoraan lounaalle.

14.00-14.30 Oma laulutreeni

14.30 Säestys

Meille kuuluu viikoittain tietty aika harjoittelua oman säestäjän kanssa. Minulla on tavoitteena pitää oma konsertti nyt syksyllä ja saimme säestäjäni kanssa sovittua alustavan ajankohdan. Enää täytyy vain varata kamarimusiikkisali. Sovimme myös, että pidämme "kenraalin" noin viikko ennen konserttia.


15.30 Kahvittelu hyvän ystävän kanssa

17.00-17.30 Oma laulutreeni


Ti 9.9

10.30 Tapaaminen tutor-opettajan kanssa

11.30-12.30 Oma laulutreeni

12.30-14.00 Musiikkipedagogiikka

Tälle kurssille kuuluu, että jokainen valitsi soittimen, jota ei osaa soittaa. Sen jälkeen meidät jaettiin ryhmiin instrumentin perusteella. Itse valitsin kitaran. En innostunut tähän saumaan hankkimaan uutta soitinta ja olin tosiaan saanut äitini vanhan kitaran. Ryhmissä meidän on tarkoitus harjoitella soittamista ko. soittimella ja ratkoa opettajalta saatuja tehtäviä. Kurssin suoritukseen kuuluu myös "random ihmisen" opetus. Oma mieheni odottaa kieltämättä jo innolla kitaratuntiamme. 


14.oo Teehetki ystävien kanssa

15.00-16.30 Oma laulutreeni+pianonsoitto. Lisäksi pedioppilaiden tuntien suunnittelua.

17.00 Pilates

Kotona minua odotti kokkaava mieheni. Kotiin on erityisen mukava tulla varsinkin silloin, kun toinen osapuoli on  huolehtinut vaikkapa ruokapuolesta. 

Tänään sain myös varattua koulumme kamarimusiikkisalin konserttiani varten, joka on 14.10. Ohjelmistossa on Brahmsia, Sibeliusta, Straussia, Rahmaninovia ja Mozartia. Olen tästä niin innoissani, että pääsee pitämään ihan oman konsertin.


Ke 10.9.

Vietettiin kotona hidasta aamua, kun ei ollut kummallakaan kiire mihinkään vielä heti aamusta. Aloitin hahmottelemaan yhtä hakulomaketta, mikä täytyy lähettää viikonloppuna. Siitä en vielä kerro enempää.


15.00-16.00 Oma laulutreeni

16.15-17.00 Opetusharjoittelu (pedioppilaalle laulutunnin pitäminen)


To 11.9.

12.30-13.30 Oma laulutreeni

13.30-15.00 Ensemble (oopperatreeni)

15.00-16.30 Ainedidaktiikka

16.45-17.30 Opetusharjoittelu

Oli ihan mahtava tunti oppilaani kanssa. Annoin hänelle uudeksi kappaleeksi Puccinin O mio babbino caron ja hän oli ihan innoissaan siitä. Tokaisi vain, että kyllä hän tätä harjoittelee mielellään. Siispä menin hyvillä mielin syvävenyttelyyn.

18.00 Syvävenyttely


Pe 12.9.

9.00-12.00 Kuoronjohto

Menin heti kuoronjohdosta kotiin. Aloimme mieheni kanssa kokkaamaan ja harvinaista, mutta totta, söimme lounaan yhdessä. Illaksi olin tästä lähdössä vielä koululle treeneihin.

17.00-18.00 Oma laulutreeni

18.00-21.00 Oopperatreeni

Treenin jälkeen pääsin kyydillä Helsinkiin veljeni luokse yöksi. Menin Helsinkiin valmiiksi, sillä minulla oli seuraavana päivänä laulutunti siellä. Nykyisin reissaan viikoittain laulutunnille Helsinkiin. Se on nyt ihan sivukeikka, sillä sain ensimmäisen vuoden opettajani takaisin.


La 13.9.

1200-13.20 Laulutunti (Helsingissä)

15.00-17.00 Näyttämöilmaisu (Lahdessa)

Päivä oli aivan mahtava. Laulutunti meni hyvin ja tuo näyttämöilmaisu kruunasi päivän. Teimme todella mielenkiintoisia harjoituksia, joissa käytimme kroppaa, ääntä, mielikuvitusta ja tunteita. Muut olivat olleet tunnilla jo pari tuntia ja itse menin myöhässä, mutta se kannatti kyllä. 

Olin yhden yön pois kotoa ja kun tulin kotiin, mieheni oli tuonut minulle kukkia. Kaikki tämmöiset pienet asiat piristävät arkea kummasti.




Su 14.9.

10.30-11.30 Oma laulutreeni

12.00-16.30 Näyttämöilmaisu

Tämä päivä oli mahtava lopetus tälle viikolle. Näyttämöilmaisussa teimme todella mielenkiintoisia harjoituksia, joista on varmasti apua tulevaisuudessakin esiintyessään. Alkuviikosta muistan ajatelleeni, että ompas rankka viikko tulossa ja vielä viikonloppukin täynnä, mutta en harmittele sitä nyt yhtään. Tänään tuli myös tehtyä itsetutkiskelua harjoituksissa. Itsestään voi aina oppia jotain uutta.


Kotona minua odotti oma rakkaani. Illalla sain lähetettyä yhden hakemuksen, johon palaan tässä lähiaikoina.


Mahtava viikko takana ja innolla odotan, että mitä mielenkiintoista ensi viikko tuo tullessaan!


 

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Kolmannen amk-vuoteni ensimmäinen kouluviikko


Kesäloma päättyi ja kolmas amk-vuoteni alkoi. Syksyn ensimmäinen laulutuntini oli jo ensimmäisenä koulupäivänä. Minulla alkoi myös muutama uusi aine: musiikkipedagogiikka ja musiikinjohto. Tuo musiikinjohto on meillä laulajilla kuoronjohtoa. Ensimmäiseen kouluviikkoon sisältyi myös kahden eri oopperaproduktion treeniä, ainedidaktiikan alkaminen ja oman säestäjän treffaaminen. Säestäjäni sai jo heti alkuun minulta useampia eri nuotteja. Minulla on kuitenkin tavoitteena pitää oma konsertti tässä viimeistään ennen joulua. Ensimmäiset harjoitukset säestäjäni kanssa meillä on huomenna.

Ensimmäinen laulutuntini oli hyvinkin tehokas tunti. Työstimme tunnilla kolmea eri kappaletta. Kahta kappaletta olimme työstäneet jo kesällä Joutsenon laulukurssilla. Aina opettaja löytää kuitenkin uusia työstettäviä asioita kappaleista. Ensi laulutunnin tavoitteena on löytää sopivat kappaleet koelauluun. Koelauluja minulla on syksyn aikana tulossa useampikin. Niistä kuitenkin lisää myöhemmin.

Kolmannen lukuvuoden aikana tulen olemaan mukana kahdessa eri oopperaproduktiossa. Ne vievät yllättävänkin paljon aikaa. Treeneihin kuuluu eri vaiheita. Aluksi on harjoituksia säestäjän kanssa. Omaa stemmaa aletaan harjoittelemaan vähitellen ulkoa. Luonnollisesti siihen kuuluu musiikin opettelua ja paljon teoksen kuuntelua. Täytyy oppia kuulemaan musiikin kautta, että koska on oma vuoro laulaa. Kun laulajat osaavat omat stemmansa aikalailla ulkoa, alkaa näyttämöharjoitukset. Näyttämöharjoituksia on ensin säestäjän kanssa ja myöhemmin mukaan tulee orkesteri. Näyttämöharjoituksissa tulee myös asioita, mitkä laulajien täytyy opetella muistamaan ulkoa.



Kiireisen arjen ja koulun vastapainoksi välillä on kiva olla ihan vaan kotona oman miehen kanssa. Välillä voi suoda itselleen vapaapäivän laulamisesta ja nauttia siitä, että kummallakaan ei ole kiire mihinkään. Aina ei mielestäni tarvitsekaan tehdä mitään ihmeempiä, olla vaan kahdestaan ja nauttia siitä hetkestä. Ehkäpä tänään voi muutenkin pitää vapaapäivän kun ensi viikolla minulla ei ole vapaapäiviä ollenkaan. Meillä on oopperatreenejä nimittäin viikonloppuisinkin. Mieheni kanssa tykkäämme hemmotella toisiamme ja tässä asiassa, kuten muissakin asioissa parisuhteessa pitäisi mielestäni toimia vastavuoroisuus. 



Tässä lähiaikoina mielessäni on pyörinyt asioita, mitä tapahtui vuosi sitten. Meillä tulee nimittäin kohta vuosi siitä, kun muutimme tähän Paavolan opiskelija-asuntoon. Ollaan viihdytty älyttömän hyvin. Asunnostamme on lyhyt matka keskustaan ja pidän muutenkin tästä ympäristöstä.

Tämä ilta meillä meneekin saunoessa, hyvän ruoan ja leffan parissa. Ja mikä tärkeintä, itselleni hyvin rakkaan ihmisen kanssa!
 


maanantai 1. syyskuuta 2014

Syksyinen mökkiviikonloppu


Lähdimme viime viikon torstaina äitini omistamalle mökille Kylmäkoskelle. Tulimme takaisin eilen juuri ennen kouluni alkamista. Mökillä olivat myös äitini ja veljeni.

Vietimme lapsuudessani perheeni kanssa paljon aikaa tällä mökillä. Lomilla siellä vietettiin pidempiäkin aikoja ja arkisin menimme sinne usein viikonlopuksi. Mökillämme olen oppinut uimaan, olemme veljeni kanssa leikkineet ja pelanneet kaikenlaista ulkona luonnossa, olemme saunoneet, olen seuralla suurella mielenkiinnolla kun isäni on tehnyt töitä kasvimaalla tai ajanut nurmikkoa, siellä olen myös kokenut useat pelottavat ukonilmat ja vastaavasti myös nauttinut upeista kesäkelistä. Tuohon listaan voisin keksiä asioita varmaan ihan loputtomasti jos nyt kunnolla alkaisin miettimään. 

Rannastamme 


Tällä reissullamme emme kuitenkaan päässeet nauttimaan enää kesäkeleistä. Olimme paljon ulkona, kun onneksi siellä ei hirveästi satanut. Söimme hyvin, saunoimme, ongimme, teimme erilaisia hommia ulkona, kävimme kylillä pyörähtämässä, vietimme iltaa mökillä.. Mieheni esimerkiksi jätti sinne kädenjälkensä maalaamalla yhden hyllyn ja naulakon. Uusi naulakko saatiin myös samalla saunan eteiseen. Saunan eteiseen minä tein vähän uutta ilmettä järjestämällä sitä omalla tyylilläni.



Päärakennus ja aitta
Minun ja mieheni majoitus


Tämän reissun jälkeen oli kuitenkin kiva tulla kotiin. Mielessä oli jo vahvasti kolmannen amk-vuoteni alkaminen ja tulevat tavoitteeni laulamisen suhteen. Tämä mökkireissu teki kaikin puolin hyvää. Tarkoitus oli päästä rentoutumaan ennen koulun alkamista ja irtaantumaan täysin arkisista asioista. Tuo mökki on aivan upea paikka. Tällä hetkellä sen omistaa äitini ja joskus tulevaisuudessa se on minun ja veljeni mökki.


Ei muuta kuin innolla tulevia haasteita kohti!
 

torstai 21. elokuuta 2014

Kohti kolmatta amk-vuottani


Pian alkaa kolmas amk-vuoteni. Alkava syyslukukausi saattaa olla toistaiseksi kiireisin syksy minulla. Tiedossa on muun koulunkäynnin lisäksi muun muassa oopperaproduktiota, muutama koelaulu ja oma laulukonsertti.
          
Olen mukana tosiaan kahdessakin eri oopperaproduktiossa tulevalla lukukaudella. Toinen tulee ensi-iltaan nyt tämän vuoden puolella ja toinen sitten heti 2015 alkuvuodesta. Kaikista näistä produktioista tulee luonnollisesti merkintä ansioluetteloon. Laulajan on siis hyvä olla kaikessa mukana, missä vaan pystyy olemaan. Ilmoitin eilen itseni koelauluun, joka on 27.9. Päätin myös oman konserttini ajankohdan ja olen myös miettinyt ohjelmistoani konserttiin. Tavoite olisi pitää oma konsertti lokakuun puolivälissä. Siitä reilu viikko eteenpäin ja minulla on tiedossa toinen koelaulu. 

Suoritan koulussa ikäihmisten musiikkitoiminnan ohjaaminen -kurssia. Siihen liittyen minun täytyy yhtenä kurssin osasuorituksena lukea yksi kirja ja tenttiä se koulun alkaessa. Kirja on Leonie Hohenthal-Antin kutkuttavaa taidetta. Kirja käsittelee taidetoimintaa seniori- ja vanhustyössä. Mitä nyt olen sitä jo aloittanut lukemaan, niin vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta kirjalta. Yksi osasuoritus on ikäihmisen haastattelu. Ajattelin haastatella omaa äitiäni. Äitini täyttää kuitenkin marraskuussa jo 69-vuotta, joten hän menee ihan ikäihmisestä. Käytännön osana kurssiin kuuluu 5           vuorovaikutteista musiikkituokiota ikäihmisille. Pidimme opiskelukaverini kanssa keväällä kolme tuokiota ja syksyllä meidän täytyisi pitää vielä muutama. Käytännön puoleen kuuluu myös ikäihmisille suunnattu konsertti. Sekin olisi aikomuksena saada pidettyä mahdollisimman pian pois alta.

Syksyisiä värejä
Ennen koulun alkua meidän olisi tarkoitus lähteä käymään avomieheni, äitini ja veljeni kanssa äitini omistamalla mökillä. Äiti on perinyt sen vanhemmiltaan. He ostivat tämän mökin äidin ollessa lapsi. Itsellänikin on paljon muistoja tällä kesäpaikalla vietetystä ajasta lapsuudessani. Mökki on Kylmäkoskella, mikä on Tampereen suunnalla ja lähimpänä paikkana siinä on Toijala.

Varsinaiset kesäkelit taitavat jo olla takana ja edessä syksy ja alkava lukuvuosi. Odotan innolla alkavaa lukuvuotta ja uusia haasteita!


sunnuntai 17. elokuuta 2014

Messukeikalla Salpausselän kirkossa


Olin tänään esiintymässä Salpausselän kirkon messussa. Herätyskelloni soi jo klo 6. Menin kahdeksan aikoihin kouluun avaamaan ääneni ja annoin avomiehen nukkua rauhassa kotona. Kanttorin kanssa olimme sopineet tapaavamme kirkossa yhdeksän pintaan. Kävimme silloin läpi esityskappaleet.


Lauloin messussa neljä kappaletta, yhden vastausmusiikkina ja kolme ehtoollisen aikana. Ensimmäinen kappaleeni oli monelle kuulijalle ja myös kanttorille tuntematon (P. Simojoki: Elämän siiville). Yleisö piti erityisesti tästä kappaleesta. Tämän kappaleen lisäksi Simojoella on myös muita hyviä kappaleita. Ehtoollisen aikana lauloin seuraavat kappaleet: J. Salminen: Saviruukku, V. Viitasalo: Paljon on aihetta lapsella kiittää ja viimeiseksi O. Merikanto: Kiitos sulle, Jumalani.

Olen ollut samassa kirkossa esiintymässä aikaisemminkin reilu vuosi sitten. Kirkko on aika pieni, mutta siellä on mukava laulaa. Messukeikoilla, kuten arvata saattaa, yleisö on pääasiassa ikäihmisiä. Sanoisin, että tämän tyyppiset keikat ovat todella mielekkäitä laulajalle niiden esiintymisten vastapainoksi, kun lauletaan arvioivan lautakunnan edessä. Ikäihmiset ovat aina todella kiitollisia ja mielissään, kun kuulevat laulumusiikkia.

Tämä esiintyminen oli yksi muiden joukossa. Tavoitteenani on esiintyä tulevana lukuvuonna mahdollisimman paljon. Myös oma konsertti on suunnitteilla ja työstän jo ohjelmistoa sitä ajatellen. 
 

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Elokuun ajatuksia


Elokuu alkoi ja tajusin, että olen ollut koulusta lomalla sen pari kuukautta. Elokuu on vielä lomaa, kun kouluni alkaa vasta 1.9. Ajatukset ovat vähän ristiriitaiset. Toisaalta haluan vielä lomailla vähän aikaa ja toisaalta kova kipinä olisi jo kouluun. Kova into on myös päästä pian esiintymään. Edellisestä esiintymisestä on tosiaan jo pari viikkoa. Onneksi minulla on tiedossa messukeikka viikon päästä, niin se vähän auttaa asiaa.

Kansainväliset Mirjam Helin -laulukilpailut alkoivat Helsingissä 4. päivä. Olen mielenkiinnolla seurannut varsinkin suomalaisten laulajien suorituksia. Laulunopiskelussa paljon oppii kuuntelemalla muita ja katsomalla muiden laulajien esiintymistä. Samalla kehittyy myös ohjelmisto tietämys ja sitäkautta saattaa löytää itselleen uutta ohjelmistoa. Kilpailut huipentuvat ensi viikon keskiviikkona pidettävään finaaliin. Menemme äitini kanssa katsomaan finaalia Musiikkitaloon.

Itse sain ensimmäisen kilpailukokemukseni tänä kesänä Kangasniemen laulukilpailuissa. Pidin kovasti esiintymisestä kilpailutilanteessa ja haluan saada sitä kokemusta lisää. Uuden kilpailuohjelmiston työstäminen oman opettajani kanssa on  yksi tärkeimmistä asioista tulevana lukuvuonna. 

Tämä viikko on ollut ehkäpä lomani laiskin viikko. Olen ollut pari päivää jossain ihme kesäflunssassa. Lämpöä on ollut se pari päivää ja äänikin on ollut maassa. Jouduin pitämään kaksi täysin laulamatonta päivää. Tällaiset pienet tauot laulamisesta tekevät välillä myös ihan hyvää. Kappaleita tulee silloin kypsyteltyä muulla tavoin. Se vaan ottaa itsellä aina niin koville, kun joutuu olemaan päiviä laulamatta. 

Kävimme alkuviikosta mieheni kanssa Kukkilassa hänen vanhempiensa luona. Poimimme heidän pihapensaistaan vadelmia. Pakastimme niistä osan ja osa on maistunut puuron ja maitorahkan päällä. Keskiviikkona oli markkinapäivä ja kävimme markkinoilta hakemassa Lahden parhaimpia lihapiirakoita Helmi mummolta.

Blogini on saanut taas hyvää palautetta ja tiedän myöskin, että olen saanut uusia lukioita lähiaikoina. Myös oma äitini on alkanut lukemaan blogiani. Olen hänen mielestään kypsynyt vuoden tai parin aikana paljon. Se kuulemma näkyy siinä, mitä täällä kirjoitan. Onhan se mukava kuulla, että siinä on jotain järkeä, mitä tänne kirjoitan, ja varsinkin vielä omalta äidiltä.

Olen tässä lähipäivinä pohdiskellut hetkessä elämistä tai keskittymistä siihen, mitä milläkin hetkellä tekee. Ylipäätään hetkessä eläminen on hyvä taito oman elämän kannalta. Se tarkoittaa mielestäni sitä, että osaa elää juuri siinä hetkessä, mikä on menossa. Osaa nauttia ja iloita juuri sillä hetkellä tapahtuvista asioista. Toinen vaihtoehto on keskittyä tulevaan tai menneeseen. Joskus tulee esimerkiksi stressattua ja mietittyä liikaakin tulevaisuutta. Itse voin tässä kohtaa myöntää, että olen aika kova stressailemaan. Sitä voi myöskin miettiä ja vatvoa jotain menneitä, mistä ei enää sillä hetkellä ole mitään hyötyä. 

Hetkessä elämisen taidosta on hyötyä myös laulajalle. Esimerkiksi esiintymistilanteessa laulajan täytyisi pystyä ajattelemaan vain ja ainoastaan sitä tilannetta ja kappaleen tekstiä. Kaikki kappaleen ulkopuoliset ajatukset tekevät suoritukselle hallaa ja yleisö pystyy myös aistimaan sen. Ylimääräiset ajatukset saattavat olla: "mitä nuo ajattelee musta?", "apua, mä en pysty tähän!",  "saankohan mä tänään sen loppukadenssin ja C:n menemään?".


Tämän aamuinen ruusuyllätys
Pelargoniani kukkii


 

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Mökkeilyä Savonrannassa


Laulukiireideni jälkeen lähdimme viikonlopuksi mökille Savonrantaan juhlimaan tätini syntymäpäiviä. Mieheni haki minut perjantaina Joutsenon laulukurssilta ja saavuimme alkuillasta Savonrantaan. Muita sukulaisia siellä jo olikin paikalla.

Majapaikkamme

Majapaikkamme rantaa


Maisemaa tätini terassilta




Vietimme siellä molemmat illat tätini mökillä. Istuimme terassilla syömässä, juomassa ja juttelemassa. Niin harvoin vielä istumme iltaa tällä kokoonpanolla. Kaiken kaikkiaan paikanpäällä olivat isäni, isän naisystävä, veljeni, setäni, sedän vaimo, serkkuni ja tietysti synttärisankari itse ja hänen ihana Bella koiransa. Tarjottavat olivat aivan mahtavat. Tarjolla oli sekä alkupalaa, pääruokaa että jälkiruokaa. Juomapuolta tietysti unohtamatta.

Tätini Bella koira
Oli ihanaa herätä seuraavana aamuna ja tajuta, ettei minulla ollut kiire mihinkään treenaamaan. Olin kuitenkin juuri viettänyt rankan 1,5 viikkoa tiukalla aikataululla ensin laulukilpailuissa ja sitten laulukurssilla. Eikä tietenkään pidä unohtaa alkukesän lähes jokapäiväistä harjoitteluani ja kurinalaista elämääni. Kun muut lähtivät iltaa viettämään, minä pidin huolen riittävistä yöunistani ja keskityin työstämään kappaleitani.

Tämä viikonloppu olikin niin ansaittua. Sitä tunnetta en ihan heti unohda, että pystyin vaan ottamaan rennosti ja viettämään aikaa läheisteni kanssa ilman laulukiireitä. Sitäkin osaa arvostaa erilailla, kun se ei ole läheskään aina mahdollista.



Soutelemassa

Nämä kaksi päivää olivat niin mahtavia, että olisin viihtynyt pidempäänkin Savonrannassa. Mukavaa on kuitenkin myös tulla kotiinkin. Olihan minulla vielä pidempikin reissu takana (Kangasniemi- Joutseno-Savonranta). Mukavasti tuli akkuja latailtua, enkä tosiaan raaskinut olla harjoittelematta kuin sen pari päivää, mikä meni Savonrannassa. Ja kyllähän sukulaiseni pyysivät minua siellä lauantaina laulamaan synttärisankarille. 

Saavuimme kotiin sunnuntaina ja nyt jaksaa taas harjoitella innolla uutta ohjelmistoa. 

Mitä olisikaan elämä ilman laulamista?


Blogihaaste

Moikkelis, päätin tarttua Päijätmedian upean Elsalinnean heittämään haasteeseen ja vastata seuraaviin 30 kysymykseen. 1. Koko nimesi ...