Hyvää joulua!

On aika rauhoittua joulun viettoon. Me vietämme huomisen aaton anoppilassa. Ajattelimme käydä aamupäivästä ensin lenkillä lähimetsässä ja saunoa ennen jouluruokaa ja muuta ohjelmaa. Itse olen aaton jälkeiset pyhät töissä kaupalla. Tulevana viikonloppuna tapaamme sitten minun perhettäni Helsingissä.

Tämän seuraavan linkin kautta pääsee kuuntelemaan minun laulamana kappaleen varpunen jouluaamuna:

https://soundcloud.com/milja-kannas/o-kotilainen-varpunen-jouluaamuna1

Oikein hyvää joulua kaikille lukijoilleni!

Huikea viikko

Viime viikko oli minulla todella huikea ja se sisälsi peräti kolmea eri työtä, joita teen. Maanantaina pidin oman joulukonserttini Joutjärven kirkossa, tein sekä ilta-, että aamuvuoroja kaupalla, keskiviikkona minulla oli tämän vuoden viimeinen opetuspäivä wellamo-opistossa, sain kaksi uutta pikkuoppilasta, joita käyn opettamassa heidän kotonaan ja viikko huipentui sunnuntaihin, kun minulla oli tämän vuoden viimeinen lauluesiintymiseni Joutjärven kirkon kauneimmissa joululauluissa.

Olen äärettömän iloinen kaikista töistäni, joita teen, ja tämä on mielestäni mahtava combo. Kuitenkin täytyy myöntää, että syksy ja talvi on ollut välillä hyvin raskas minulle. En tällä hetkellä edes muista, koska minulla on viimeksi todella ollut vapaapäivä. Myöskään vapaa viikonloppuja minulla ei ole ollut kohta kolmeen kuukauteen. Koen kuitenkin, että olen sellainen ihminen, joka haluaa tehdä monenlaista samaan aikaan ja sopiva kiire arjessa tuokin sen rytmin elämään. Tietysti on myös niitä päiviä, jolloin hetkellisesti vähän ärsyttää töiden ristiinmeno miehen kanssa tai muuten vaan hetkellisesti ei jaksaisi mennä töihin. Olen kuitenkin huomannut sen, miten positiivisuus vaikuttaa elämään, ja arkeakin jaksaa, kun osaa nähdä aina asioiden positiiviset puolet.

Kiitollisuus

Koko viime viikko minulla meni matkustaessa Lahden ja Vantaan väliä (viikonloppuna Lahden ja Helsingin väliä). Alkuviikolla meillä oli Kimmo Ruotsalan säveltämän fantasiaoopperan Tomtebobarnenin näyttämöharjoituksia Vantaalla. Perjantaina oli ensin aamupäivästä kenraali ja illalla oopperan ensi-ilta Savoy-teatterissa. Ensi-ilta oli samalla myös oopperan kantaesitys. Lisäksi esitykset meillä oli sekä lauantai-, että sunnuntai-iltoina. Vaikka viikko oli hyvinkin intensiivinen, se oli joka tapauksessa hyvinkin opettavainen ja palkitseva kokemus. Omasta mielestäni vedin esitykset hyvällä energialla, enkä juurikaan jännittänyt. Tietysti taas maanantainen laulutunti oli muistutus siitä, mihin asioihin minun tulee seuraavaksi kiinnittää huomiota harjoittelussani.

Päällimmäisenä tämän prokkiksen jälkeen mielessäni on valtava kiitollisuus siitä, että sain olla mukana. Oopperaa tullaan vielä esittämään ainakin Turun Svenska teatterissa huhtikuun 6. päivä. Kiitokset vielä Opera Tellukselle ja koko työryhmälle tästä mahdollisuudesta.

Oopperaa kävivät katsomassa sekä perheeni että muutama ystäväni. Se merkitsee minulle paljon, että he haluavat tulla katsomaan esityksiäni lähes aina. Lauantain esityksen jälkeen istuimme iltaa ravintolassa mieheni ja  vanhempiemme kanssa. Yövyimme silloin mieheni kanssa Meilahden Scandicissa. Reissun yhteydessä kävimme myös Tuomaan markkinoilla ja ihailimme Helsingin jouluvaloja. Ihan hassua ajatella, että on jo joulukuu.

 Seuraavaksi suuntaan ajatukseni omaan joulukonserttiini Tähti, tähdistä kirkkain, joka on jo ensi viikon maanantaina Joutjärven kirkossa klo 19. Laulan myös muutaman soolon samassa kirkossa 16.12. klo 18.30, kun siellä on Kauneimmat joululaulut.

Alla on muutamia kuvia oopperasta. Kuvat on ottanut puvustajamme Pia Lasonen. 

Arkeen paluu viime viikon jälkeen on tapahtunut nopeasti, sillä olen tällä viikolla joka päivä töissä ja muu aika meneekin harjoitellessa ensi viikkoa varten.

Laulamisesta

Muistan ne opiskeluajat, kun tuli treenattua aikalailla päivittäin monia tunteja. Oli minulla silloin muutakin elämää, tosin hyvin vähän. Silloin kun ei harjoitellut, oli monesti jotain muuta laulamiseen liittyvää, kuten laulujen kääntämistä tai laulutunnin kuuntelua. Oli minulla silloin mieskin, nykyinen aviomieheni. Laulamisen takia elin kuitenkin hyvin kurinalaista elämää. Harvemmin minua näki missään illanvietoissakaan. Vältin krapulaa, sillä podin huonoa omaatuntoa, mikäli minulle tuli harjoittelematon päivä krapulan takia.

Elämäni on tänäkin päivänä kurinalaista, toisellalailla vain, sillä elämässäni on muutakin kuin laulaminen. Kun tekee kahta eri työtä, luonnollisesti oma harjoittelu jää joinain päivinä hyvinkin vähälle. Nyt kuitenkin saan parikin viikkoa keskityttyä laulamiseen enemmän, sillä minulla on nyt kuun vaihteessa tiedossa useampi esiintyminen, joista ensimmäinen on nyt sunnuntaina Joutjärven kirkon jumalanpalveluksessa.

Viikon päästä meillä on Kimmo Ruotsalan säveltämän lasten fantasiaoopperan Tomtebobarnen esitykset Savoy-teatterissa. Kantaesitys on perjantaina 30.11. klo 19 ja kaksi muuta esitystä meillä on 1.-2.12 klo 18.  Näyttämöharjoitukset alkoivat tällä viikolla. Ensi viikolla minulla on tiedossa pitkiä päiviä, sillä reissaan alkuviikosta Lahti-Vantaa-Lahti -väliä joka päivä ja sitten pe-su Lahti-Helsinki-Lahti. Varasin meille mieheni kanssa hotellin lauantain ja sunnuntain väliseksi yöksi Helsingistä, niin saadaan vähän vietettyä kahden keskistä laatuaikaakin, kun hän tulee katsomaan esitystämme lauantaina. 

Lippuja on vielä saatavissa Tomtebobarnen oopperaan seuraavan linkin kautta:

https://www.lippu.fi/lippuja.html?affiliate=ADV&doc=artistPages%2Ftickets&fun=artist&action=tickets&erid=2125141&includeOnlybookable=false&

10.12. meillä on säestäjäni kanssa Tähti, tähdistä kirkkain -joulukonsertti Joutjärven kirkossa klo 19. Esitämme konsertissa perinteisiä joululauluja, muutaman aarian sekä Marja soittaa myös omia soolojaan.

Tervetuloa kuuntelemaan vaikka molempia!

Syksyn kuulumisia

Meiltä on paljon kysytty, onko elämä jotenkin erilaista naimisissa ollessa. Mielestäni on, sillä en enää ole mikään tyttöystävä, avovaimo tai kihlattu. Suhteemme on vähän niinkun uudella levelillä. On ihanaa olla Rouva Salo ja ihanaa on saada olla juuri tämän miehen vaimo. Halusin ehdottomasti ottaa mieheni sukunimen, vaikka aluksi mietinkin yhdistelmäsukunimeä. Mikäli jonain päivänä saamme perheenlisäystä, olemme silloin perhe Salo.

Olen oppinut käyttämään uutta sukunimeäni. Puhelimeen totuin hyvin pian vastaamaan uudella sukunimelläni. Ehkä vähän pidempään kesti opetella uusi allekirjoitus. Tätähän minulta kysyttiin jo ennen häitä, että olenko harjoitellut uutta allekirjoitustani. Jälkikäteen tämä meinasi minua vähän harmittaakin, kun vanha sukunimi tuppasi vahvasti tulemaan allekirjoitukseeni. 

Arkeen paluu tuli meillä hyvin pian häiden jälkeen, sillä itse palasin töihin jo viikko häiden jälkeen. Tällä hetkellä arkemme onkin aikamoista palapeliä vuorotöidemme ja minun useamman työni takia. Marraskuu tulee varmasti olemaan hyvinkin antoisa, mutta samalla myös rankka. Marraskuun kahdella viimeisellä viikolla pyörivät lasten fantasiaoopperan näyttämöharjoitukset Vantaalla. Samalla teen myös töitä kahdessa eri paikassa. 

Tällä hetkellä tuntuu, että useampi ystävä/tuttava/perheenjäsen kutsuu tai ehdottelee samanaikaisesti, miten olisi kiva nähdä ja viettää aikaa yhdessä. Tai sitten ihmetellään, miksi minua ei ole vähään aikaan näkynyt. Luonnollisesti kaiken työn vastapainoksi tarvitsee myös aikaa sekä itselleen että omalle parisuhteelleen. Monesti se myös menee niin, että kun meillä on yhteinen vapaapäivä-, tai ilta, vietämme sen mielellämme kahdestaan. 

Tällä viikolla teimme yhden vähän isomman hankinnan, mikä helpottaa paljon yhteistä arkeamme: ostimme auton. Saattaa olla, että vanhempi auto laitetaan joskus keväämmällä kuntoon kakkosautoksi.

Muutenkin tuntuu, että tällä hetkellä elämässä tapahtuu paljon asioita sekä töissä että omassa henkilökohtaisessa elämässä. Joukossa on mukavia asioita ja sitten myös niitä ei niin mukavia asioita. Nehän nyt tietysti myös kuuluvat elämään. Muuten arki tuntuu rullaavan meillä nyt mukavasti, ja itselläkään ei ole ainakaan liian usein niitä tuplatyöpäiviä. Kerkiän ja jaksan siis myös itse harjoittelemaan, mikä onkin nyt tärkeätä. Minulla on nimittäin tulossa useampia esiintymisiä vuoden lopussa. Kirjoitan niistä lisää seuraavissa postauksissani.


Nyt haluan toivottaa sinulle hyvää alkavaa viikkoa!

Äänilepoa

Tämä viikko on mennyt minulla kotona leväten sekä äänilevolla. Erityisesti kovan yskän takia lääkäri kehoitti minua lepäämään kotona kolme päivää sekä pitämään myös äänilepoa, että äänenikin palautuisi pikimmiten. Tämä on minulla jo toinen flunssa kuukauden sisään. Liekö sitten minulla ollut erittäin huonoa tuuria ja ehkä myös vastustuskykyni on heikentynyt stressin ja aamu-, sekä iltatöideni takia. Niin paljon kuin pidänkin molemmista töistäni, on kieltämättä ollut aika kiireiset nämä kaksi kuukautta häiden jälkeen. Vielä tietysti töiden lisäksi omat lauluesiintymiseni vuoden loppuun.  

Mieheni kanssa nämä muutamat päivät olen kommunikoinut elekielellä sekä kirjoitellut paljon lappuja hänelle. Ehkä juuri oikeaan aikaan päättyy tämä äänilepo, sillä varmasti alkaa jo tuo itsepuhuminen hänelle tuntumaan jo aika tylsältä. Ihanaa tietysti, että hän on ollut tässä tosissaan mukana ja ymmärtää, miksi näin on täytynyt tehdä. Lääkärin kehoitushan se oli, mutta kyllä minulle se oma ääni ja erityisesti oma lauluääni on niin arvokas asia, että haluan sen pian takaisin. 

Lähipäivinä on tullut paljon katsottua elokuvia sekä sarjoja. Niin helppoa se on tänä päivänä löytää näitä edellä mainittuja Netflixin, Viaplayn sekä Katsomon ihmeellisestä maailmasta. Jonkun verran on tullut myös luettua ja tutustuttua äänikirjojen maailmaan. Ainakaan toistaiseksi en ole innostunut tästä viimeksi mainitusta. Siinä ratkaisevassa osassa on se lukijan ääni. Sen pitäisi olla niin miellyttävä, että sitä jaksaisi kuunnella kirjan verran. Lisäksi myös lukijan äänenkäyttö on ratkaisevassa osassa sekä puherytmi. Itse olen lukiessani ainakin sellainen mietiskelijä, että jos lukijan puherytmi on liian nopea, en silloin kerkiä ajattelemaan. Tämä on yksi syy siihen, miksi minun mielestäni lukukokemukseen kuuluu se, että lukeminen tapahtuu ko.:sta kirjasta tai lehdestä. Kirjat ja lehdet ovat tänä päivänä myös helposti luettavissa netistä. Ehkä se sopii jollekin ihmiselle mainiosti. Itse kuitenkin tykkään, että kirja/lehti on siinä minulla hypisteltävänä ja ainakin kirjan lukemiseen kuuluu myös se kirjan tuoksu.

Huomenna palaan töihin ja toivottavasti tämä äänilepo on tehnyt tehtävänsä. 

Arjen onnellisuus

Yhteisessä arjessamme yksi ehdoton haaste on se, kun olemme molemmat vuorotyöläisiä. Teen itse vielä kahta eri työtä, ja tällöin minulla on joskus tuplatyöpäiviäkin. Siirtymiset työvuorojen välillä saattavat silloin olla hyvinkin lyhyitä. Välillä kotona kerkiää käydä vain kääntymässä, toisin sanoen syödä iltapalan ja vähän nukkumaan. Tällä viikolla olen tehnyt kaksikin tuplatyöpäivää, ja näissä päivissä minut on yllättänyt se, että minua väsyttää, kun olen ajamassa kohteeseen, jossa opetan. Tässä kohtaa päivää meinaa jo alkaa hetkellisesti tuntumaan se, että olen herännyt töihin jo kuuden jälkeen. Loppupeleissä väsymys kuitenkin kaikkoaa/unohtuu, kun alan opettamaan. Musiikki ja laulaminen tuovat minulle voimia. Olen lisäksi myös onnekas siinä, kun saan opettaa laulamista. Molemmissa töissäni pidän erityisesti siitä, että tapaan paljon erilaisia ihmisiä työpäivieni aikana. Koen, että molemmat työni ovat asiakaspalvelua. Oppilaideni ikähaitari on tällä hetkellä noin 14-60 vuotta, mikä on myös mielestäni todella mahtavaa. Pääsen itsekin siinä samalla opettelemaan  ohjelmistoa laidasta laitaan.

Tällä viikolla miehelläni on ollut yövuoroviikko eli yhteinen aikamme on ollut vähäistä. Tässä on myös tietysti ollut hyviäkin puolia. Kun itse olen herännyt aamulla kuuden jälkeen, mieheni on keittänyt minulle aamukahvin valmiiksi ja meillä on ollut aamulla pieni yhteinen hetki ennen minun töideni alkamista ja ennen mieheni nukkumaanmenoa. Lisäksi auto on ollut molempien käytössä työmatkoja varten. Näinä päivinä yhteistä aikaa meillä on ollut myös illalla, kun itse olen päässyt töistä ja ennekuin mieheni on lähtenyt töihin. Tämän viikon ristiinmenemiset olen kuitenkin hyödyntänyt omana aikanani. Omaa aikaa tarvitsee myös parisuhteessakin oleva ihminen. Ylipäätään olemme molemmat iloisia siitä, että meillä on töitä niin ei tästä asiasta kumpikaan halua valittaakaan. Eikä sitä yhteistä aikaa haluakaan käyttää valittamiseen ja sitäkin osaa sitten arvostaa ihan erilailla.

Nyt tänä viikonloppuna vietimme ansaittua yhteistä aikaa, sillä olimme molemmat viikonlopun vapaalla. Perjantaina olimme katsomassa Pelicanssin peliä. Nautimme toistemme seurasta ja vietimme aikaa kotona vähän kotitöitä yhdessä tehden sekä vietimme myös leffailtaa. Kävimme viikonlopun aikana myös anoppilassa Kukkilassa.

Mieheni tekemä sydän

Meidän päivä 18.8.2018

Menimme naimisiin Artjärven kirkossa 18.8. ja hääjuhlaa vietimme Artjärven Maamiesseurantalossa. Tämä päivä oli kaikintavoin meille ikimuistoinen. Olimme tehneet ja suunnitelleet häitä reilu 1,5 v, ja kyllähän se työmäärä meidät yllätti. Matkan aikana olikin, mitä varmasti arvata saattaa monenlaisia tuntemuksia. Meidän päivä oli jokatapauksessa hyvin ikimuistoinen ja tulemme muistelemaan sitä hymyissä suin ja lämmöllä. Nämä mahtavat kuvat ovat hyvinkin tärkeänä muistona päivästämme.

Nyt haluan jakaa päivästämme kuvia myös täällä blogin puolella.

Hääpäivänämme satoi, mikä kuulemma tuottaa onnea. Sade ei kuitenkaan onneksi haitannut kuvauksiamme.

Halusin tietysti laulaa myös häissämme. Yllä olevassa kuvassa lauloin Romanssin. Myöhemmin illalla lauloin vielä pari kappaletta, ja lisäksi häävalssit olimme säestäjäni kanssa äänittäneet ennakkoon. Näin pääsin sekä laulamaan että tanssimaan häävalssimme.

Mielestämme juhlassamme oli sopivasti ohjelmaa ja sopivasti myös seurusteluaikaa. Halusimme ehdottomasti perinteisen kenkäleikin, puheita hääjuhlassamme oli 5 kappaletta. Meillä kysymyksiä kenkäleikkiin pääsivät tekemään myös vieraamme. Erillisinä ohjelmanumeroina meillä oli hääkakun leikkaus, morsiuskimpun sekä sukkanauhan heitto. Lisäksi erilaisten hääpotrettien otto oli yksi ohjelmanumero. Valsseja juhlassamme oli kolme: ensitanssi, vanhempien tanssitus ja kolmantena valssi, johon vieraatkin saivat tulla mukaan.

Lisäksi olimme ajatelleet myös lapsivieraitamme, ja heitä varten meillä oli lasten nurkkaus ja karkkibuffet. Nämä tuntuivatkin olevan aikamoinen menestys. Lasten nurkkaukseen olimme laittaneet erilaisia värikyniä, värityskirjoja sekä puhdasta värityspaperia, saippuakuplia, muutaman pelin sekä pehmolelun.

Vielä näin monen viikon jälkeenkin ihmiset ovat kovasti kiitelleet juhlastamme. Mukavaa on tietysti kuulla, että vieraatkin viihtyivät. 

Häiden jälkeen olimme mökillä rentoutumassa useamman päivän. Varsinainen häämatka on sitten helmikuussa Thaimaahan. Itselläni arkeen paluu oli jo viikko häiden jälkeen, ja tällä viikolla minulla alkoi myös laulunopetus Wellamo-opistossa. Lisäksi minulla on muutama yksityisoppilas, jotka käyvät tunneilla kotonani. Loppuvuodesta minulla on useampi lauluesiintyminen tiedossa, joista kerron lisää myöhemmin.

Kuvat: Oscar Kambiselis
 

Häiden jälkeen

Vihkisormus sekä mieheltäni saama huomenlahja

 Menimme naimisiin mieheni kanssa Artjärvellä 18.8., ja vietimme sen jälkeen hääjuhlaa Artjärven Maamiesseurantalossa. Päivä oli kaikin puolin ikimuistoinen. Suunnittelimme ja teimme häitä sen reilu 1,5 vuotta. Ollaan oltu jälkikäteen helpottuneita siitä, että nyt on vihdoin aikaa tehdä muitakin asioita, kun vaan hääjuttuja. Muistelemme päiväämme hyvillä mielin varmasti koko loppuelämämme. Olemme kuulleet vierailtamme siitä paljon, miten ihana juhla meillä oli ja myös vieraatkin viihtyivät juhlassamme.

Halusimme todella panostaa häidemme ruokapuoleen, ja ruoat häihimme tulivat Catering Kumppanit -pitopalvelulta. Halusimme, että ruoka häissämme vastaisi hienostoravintola ruokaa. Olimme tähän pitopalveluun enemmän kuin tyytyväisiä, ja myös juhlavieraat kehuivat ruokia.

Musiikkipuoleen halusin luonnollisesti panostaa musiikkialan ihmisenä. Sisääntulomusiikkina meillä oli kirkossa Pachelbelin Canon, jonka soitti jousikvartetti. Poistuimme kirkosta, kun urut soittivat Prinsessa Ruususen. Lauloin itse hääjuhlassamme muutaman kappaleen sekä häävalssit olimme äänittäneet ennakkoon säestäjäni kanssa. Saimme myös nauttia  juhlassamme pianomusiikista, kun säestäjäni soitti taustamusiikkia kahvittelun taustalla. Toinen kaasoni pääsi myös esittelemään taitojaan, kun hän soitti meille F. Lisztin Liebestraum:n. Loppuillasta meillä soi Spotify-lista, mikä toimi hyvin tunnelmannostattajana.

Olen kuullut, että monella morsiamella on häiden jälkeen tyhjä olo, ja sitä mietitään, että "mitäs seuraavaksi?" Itselläni vastaavanlaista oloa ei ole jotenkin edes kerinnyt tulemaan. Juhlien jälkeen siivosimme juhlatilan ja roudasimme tavaroita pari päivää. Sen jälkeen lähdimme mökille honeymoonille ollen siellä tiistaista perjantaihin. Itselläni työt kaupalla jatkuvat jo tänään ja viikon päästä alkaa uusi lukuvuosi Wellamo-opistossa, ja pääsen jälleen opettamaan laulua siellä. Opetan laulua tällä hetkellä myös kotona yksityisesti. Loppuvuodesta olen mukana Helsingissä esitettävässä uudessa fantasiaoopperassa Tomtebobarnen, jonka harjoitukset pyörivät syksyn aikana. Nyt kun katson syksyn työmäärää, en jotenkin usko, että se tyhjä olo kerkiää minulle edes tulemaan.

Toki on jotain, mitä odottaa tässä koko syksy ja talvi, nimittäin helmikuun kahden viikon häämatkamme Thaimaan Khao Lakiin.

Odotan innolla, että saamme hääkuvamme valokuvaajaltamme. Tarkoituksenani olisi julkaista niitä myös täällä bloginkin puolella, ja kertoa lisää mahtavasta päivästämme.

Sanat merkitsevät

Kun on alle 2 kuukautta h-hetkeen, yllättävän tärkeätä on ympärillä olevien läheisten tuki, kiinnostus ja tsemppaaminen meidän häitä ajatellen. Itse olen tehnyt kaupalla nyt pääasiassa iltaa, ja se kuormittaa henkisesti ihan erilailla kuin aamuvuorot. Nyt vielä mieheni alkaa tekemään kolmivuorotyötä minun kaksivuorotyöni rinnalla, ja tietysti sitä silloin alkaa helposti stressaamaan, miten aika riittää tähän kaikkeen. 

Uskaltaisin myös väittää, että mikäli ei ole ollut järjestämässä häitä, ei ehkä välttämättä tiedä, miten työlästä ja aikaavievää se on. Ihanaahan ja ainutlaatuista tämä on, mutta ei me oltaisi ennalta uskottu, miten paljon huomioitavia asioita häiden järjestämisessä onkaan. Ja tietysti, kun kyseessä on omat häät, kaikki asiat haluaa miettiä ja suunnitella mahdollisimman tarkkaan. Sitä toivoo sen näkyvän myös ulospäin, että ollaan nähty vaivaa. Lisäksi minä olen vielä aika perfektionisti.

Sanat ja eleet merkitsevät paljon, joita saa läheisiltä tämän kaiken keskellä. Niillä on yllättävänkin suuri merkitys, ja ne kertoo itselle siitä, että ihmiset välittävät. Ylipäätään se, että kysytään, mitä meille kuuluu tai miten me pärjätään/edetään häävalmisteluiden kanssa merkitsee paljon. Myös avun tarjoaminen on ihana ele, vaikka halutaankin tehdä lähtökohtaisesti kaikki itse.

Itselläni oli aika paha mieli alkuviikosta, ja siihen vaikutti useampi edellä mainitsemani asia. Kaasot tulivat silloin luokseni ja toivat samalla lounasta.  Myös mieheni pääsi yllättämään minut töiden jälkeen ruukkukrysamteemilla sekä suklaalevyllä. Ihanaa, että elämässäni on tällaisia ihmisiä.

Miten tärkeätä se läheisten tuki on ollut muille morsiamille ja miten sitä on teille osoitettu?

Kaksi kuukautta h-hetkeen

Tässähän meinaa alkaa jännittämään, mutta ei kuitenkaan.. Olen jo ihmetellytkin, että missä vaiheessa ylipäätään alan jännittämään. Jännitänkö juuri ollenkaan, ja onko minulla siitä apua, että olen esiintynyt laulajana jo pienestä pitäen vai onko se ihan eri juttu, kun kyseessä on omat häät?

Kirjoitin hääjärjestelyistämme vähän yli kuukausi sitten, jonka voi lukea täältä: http://muusikonarkea.blogspot.com/2018/05/haajarjestelyita.html 

Mitä asioita on ainakin tapahtunut tuon postauksen jälkeen tai on juuri tapahtumassa:

• Sormukset haimme kaiverruksesta
• Sulhasen puku löytyi
• Kaasojen mekot löytyivät
•  Hääpukuni vietiin ompelijalle
• Seuraava palaveri sovittuna kaasojen ja bestmanien kanssa
• Kukka-asetelmat sovittu kukkakaupan kanssa
• Esteettömyystodistus hoidettu
• Hääkengät hommattu
• Suihkurusketus varattu (tätä menen testaamaan jo juhannuksen jälkeen)
• Vihkipapin tapaaminen
• Vihkivirsi päätetty
• Pitopalvelun tapaaminen
• Toisella tanssitunnilla oltu ja kolmas tanssitunti sovitaan vielä
• Koristeita ja erilaista rekvisiittaa hommattu
• Hääviinit maistettu ja juomienhakureissun ajankohta sovittu
• Valsseja sekä paria muuta kappaletta harjoiteltu säestäjäni kanssa. Valssit äänitämme heinäkuun puolella.

Polttareita tietysti odotamme ja jännitämme, että koska meidät kaapataan 😄

Minulle saa kertoa myös toiveita, mistä asioista haluaisitte minun kirjoittavan seuraavaksi, toivoisitko minun kirjoittavan enemmän häistämme tai jostain muusta?

Vapaapäivä

Tämän kesän saan olla töissä lähikaupassa. Mieheni kanssa meillä on yhteinen kesäloma hääviikolla sekä häiden jälkeisellä viikolla. Osan kesälomapäivistä säästämme molemmat sinne helmikuuhun häämatkaamme varten. Ihanaa, että on niin paljon yhteisiä suunnitelmia ja tavoitteita. Eivätkä mitkään näistä ole enää niin kaukaisia unelmia, vaan kohta ihan täyttä totta.

Olen tänään saanut viettää vapaapäivää, ja päivääni on sisältynyt laulutreeniä sekä laulutekstien kääntämistä, kaupassa ja lenkillä käyntiä, parin pyykkikoneellisen pesu, siivoamista, meidän vihkipapin tapaaminen, yhteinen tanssitreeni ja saunavuoro illemmalla.

Seuraava blogipostaukseni tulee käsittelemään häitämme, sillä ihan kohta on tasan 2 kuukautta hääpäiväämme.

Jokos juhannussuunnitelmat on selvillä? Me aiotaan viettää tänäkin juhannuksena perinteistä mökkijuhannusta. Itse olen vielä juhannuspäivän töissä, mutta lähdemme työvuoroni jälkeen ajamaan Kylmäkosken mökille, jossa äitini ja veljeni odottavat meitä. Meillä molemmilla on vielä maanantai vapaapäivä, niin pystymme olemaan siellä pari yötä.

 

Laulukuulumisia

Pidin huhtikuun lopussa oman konsertin Joutjärven kirkossa. Sen jälkeen minulla oli pieni tauko harjoittelusta, mutta nyt minulla on jälleen useampi tavoite, joista saan motivaatiota harjoitteluuni.

Juhannuksen jälkeen teemme säestäjäni kanssa muutaman äänityksen omia häitäni varten, sillä haluan sekä tanssia että laulaa häävalssimme, niin tämä on ainoa ratkaisu siihen. Tietysti myös laulan livenä muutaman kappaleen häissämme. Lisäksi heinäkuussa minulla on tiedossa hääkeikka Joutjärven kirkossa.

Useampi esiintyminen on myös loppuvuonna. Ensinnäkin pidämme säestäjäni kanssa joulukonsertin joulukuun alkupuolella näillä näkymin. Sen lisäksi olen mukana loppuvuodesta Kimmo Ruotsalan säveltämässä lasten fantasiaoopperassa Tomtebobarnen, joka kantaesitetään Savoy-teatterissa 30.11. klo 19.00. Kaksi muuta esitystä siellä on 1. ja 2.12. klo 18.00. Todella mahtavaa saada olla mukana tässä produktiossa. Mahdollisista lisäesityksistäkin on jo ollut puhetta.

Täältä voit katsoa lisää infoa oopperasta ja varata myös lippuja: https://www.operatellus.fi/

Oman konsertin myötä työnalla on uutta ohjelmistoa, esimerkiksi upea W. A. Mozartin Exsultate, jubilate KV 165 (158a), Bachin/Gounodin Ave maria sekä Desdemonan Ave Maria oopperasta Otello. Myös Rusalkan Laulu kuulle olisi tarkoitus laulaa tuossa konsertissa. Näiden lisäksi konsertissa kuullaan perinteisimpiä joululauluja.

Moni on kysellyt minulta, että olenko tänä kesänä töissä Savonlinnassa oopperajuhlakuorossa. En nyt tosiaan ole, mikä on ihan helpotuskin. Hääjärjestelyt vievät nimittäin yllättävänkin paljon aikaa. Tietysti ne tärkeimmät asiat on meillä tehtynä, mutta koko aika tehdään jotain, ainakin ajatustyötä päivittäin. Ja kun kyse on omista häistä, se ei olisi mennyt oikein, jos olisin ollut kesän muualla. Luonnollisesti haluan olla suunnittelemassa ja järjestämässä omia häitäni.

Juhlapaikka

Meidän häitämme vietetään Artjärvellä, noin 45 km Lahdesta.

Tähän syynä se, kun kaikki kelpuuttamamme juhlapaikat olivat Lahdesta varattuna jo puolitoista vuotta ennen päiväämme. Halusimme pitää kiinni valitsemastamme päivästä (18.8.2018) ja aloimme miettimään, ettei Artjärvi olisi ollenkaan huonompi paikka viettää häitä. Ensinnäkin mieheni sukulaisia asuu siellä ja näin saisimme ainakin maalaishäät.

Kävimme juhlapaikalla, Artjärven Maamiesseurantalossa viime lauantaina uudemman kerran. Paikka oli hienompi, mitä muistinkaan. Luonto on aivan upea, ja kirkko, jossa meidät vihitään on puukirkko. Ihan meidännäköiset nämä molemmat paikat. Voi todella sanoa, että nappiin meni meidän valinta, sillä ei kaupunkihäät olisi ollut meidän tyylistä.

Juhlasali

Rakennus on hyvin tilava ja sinne mahtuisi jopa useampi sata ihmistä. Mielestäni näin on kuitenkin parempi, ettei pöydät ole ihan kiinni toisissaan ja tilaa on myös tanssia.

Juhlapaikan pääovi

Juhlapaikalta on vain muutaman minuutin kävelymatka rantaan. Kenties tämä lähiranta on myös yksi paikka, jossa meistä otetaan kuvia.

Artjärven kirkko

Kaksi hyvinkin isoa asiaa on hoidettu viime viikolla, kun kaasojen mekot löydettiin keskiviikkona ja perjantaina kävimme kukkakaupassa ideoimassa kukka-asetelmamme.

Hääjärjestelyitä

Hääpäivämme on 18.8.2018. 

Kyllä tässä alkaa vähitellen ymmärtämään, miten vähän aikaa siihen onkaan, kohta se kolme kuukautta.

Ajattelin tehdä tähän vähän omaa listaa, millä mallilla meillä asiat onkaan:

• Kutsut: Lähetettiin jo tammikuussa, kun emme lähettäneet Save the date -kortteja. Teimme kutsut itse, koska halusimme meidän kädenjäljen näkyvän niissä.
• Sormukset: Molemmilla on, omani löytyi jo vuosi sitten. Seuraavaksi sormukset viedään kaiverrukseen.
• Kirkko: Varattiin kihlajaisten jälkeen, noin puolitoista vuotta ennen hääpäivää
• Pitopalvelu: Varattiin myöskin ajoissa. Saimme juuri mahtavan menuehdotuksen heiltä. Tapaamme pitopalvelun kesäkuussa.
• Kaasot ja bestmanit: Molempia löytyy kaksi kappaletta. Ensimmäinen palaveri meillä oli maaliskuussa, mikä meni oikein mukavasti. Myös bestmaneilla oli mukavasti mielipiteitä ja kommentteja. Kaasojen mekkoja menemme katsomaan tyttöjen kesken tässä kuussa. Olen luvannut antaa heille mekkorahaa kaasolahjana. Bestmanien pukeutuminen on tietysti vähän simppelimpi juttu.
• Valokuvaaja: Mieheni serkku on valokuvaaja ja pyysimme häntä jo hyvissä ajoin kuvaamaan häihimme.
  
• Musiikki: Kirkossa sisääntulomusiikin meillä soittaa jousikvartetti. Juhlapaikalla musiikista vastaa säestäjäni. Aion myös itse laulaa muutaman laulun. Loppuillasta meillä soi taustalla Spotify-lista.
• Hääauto: Hoidossa
• Juhlapaikka: Maksettiin juuri, varattiin myös puolitoista vuotta ennen hääpäivää. Juhlapaikalla menemme käymään uudestaan 19.5. Tarkoitus on mallailla vähän pöytiä ja tehdä arvio pöydistä kukkakauppaan.
• Hääpuvut: Omani löytyi lokakuussa häämessuilta ja mieheni sovitusaika on 26.5. Hääpukuni menee pian ompelijalle lyhennettäväksi.
• Juomat: Hoidossa ja suunnitellaan parhaillaan.
• Kampaus ja meikki: Varattu jo puolitoista vuotta ennen h-hetkeä. Kaasot tulevat sinne kaunistautumaan kanssani hääaamuna.
• Miehen parturi: Varattu häääpäivää edeltävälle aamulle.
• Koristelut ym.:  Muutamia hankintoja teimme, kun kävimme yhdessä tammikuussa häämessuilla. Hankintoja on tehty myös netistä ja kaupoista tässä pikkuhiljaa. Ensimmäiset hankinnat teimme jo vuosi sitten. Lisäksi syksyllä kävimme ikeassa tekemässä joitakin hankintoja ja mahdollisesti menemme vielä kesällä uudestaan.
• Karkkibuffa: Osa astioista on jo löytynyt. Karkkien hankkiminen on vielä työnalla. 
• Äänentoisto: Hoidossa. Kyseisessä juhlatilassa on sen verran vanhat äänentoistolaitteet, että katsoimme parhaimmaksi hakea ne muualta.
  
• Kukat: Alustavan varauksen kukkakauppaan tein tässä syksyn/talven aikana. Selkeä kuva on jo siitä, mitä kukkakaupasta tilaamme häihin. Myös kukka-asetelmissa tulee näkymään häidemme pääväri. Sitä tässä vielä ideoidaan, mitä kukkia ne voisivat olla.
• Esteettömyystodistus: On laitettu vireille. Todistus tulee kuulemma meille suoraan kotiin. Vihkiraamatun saimme vietäväksi meidät vihkivälle papille, sillä meitä ei vihitä oman seurakunnan kirkossa.
• Hääkengät: Varsinaiset hääkengät minulla on vielä hakusessa. Kakkoskengät löysin netistä Footway.fi.stä.
• Korut: Häämekkoon sopivat korvakorut minulla on hankittuna. Mietin vielä mahdollista kaulakorua.
• Alusvaatteet: Me naisethan ajattelemme ihan kaikkea varsinkin kun kyseessä on omat häät. Tietysti olen hankkinut myös uudet sopivat alusvaatteet häämekon alle. Sukkanauha löytyi häämessuilta.
  
• Tanssitunnit: Häät ovat meille niin ainutlaatuinen asia, että haluamme panostaa myös häätanssiin ja otamme muutaman tanssitunnin. Ensimmäinen tanssituntimme oli eilen. Nyt harjoittelemme tanssia kotona ja menemme uudestaan tunnille 16.6.
• Kasvohoito: Varasin itselleni elämäni ensimmäisen kasvohoidon, jossa käyn pari viikkoa ennen h-hetkeä.
• Suihkurusketus tai solarium: En ole koskaan käynyt kummassakaan. Tämä on kuitenkin pohdinnassa, mikäli rusketusrajat ovat epäsopivat hääpukuuni.
• Hieronta: Kaiken kiireen ja stressin keskellä täytyy muistaa myös huoltaa itseään ennen häitä. Varasin meille molemmille hieronnat hääviikollemme.
• Huomenlahjat: Taitaa olla molemmilla hoidossa. Itse keksin nyt jotain ihan erilaista, ja olen todella innoissani siitä. 
• Kuljetukset: Häitämme vietetään Artjärvellä, mikä on noin 45 km:n päässä Lahdesta. Mainitsimme hääkutsuissa, että ihmiset voivat ilmoittautumisen yhteydessä mainita, mikäli tarvitsevat kyytiä Artjärvelle ja/tai takaisinpäin.
• Hotellihuone: Varattu puolitoista vuotta ennen hääpäiväämme ja maksettu helmikuussa. Yövymme Lahden Seurahuoneella sekä häitä edeltävän yön että hääyön. Meillä on hääpaketti, johon kuuluu myöhäinen uloskirjautuminen, kuohuvaa hääyöksi sekä aamiainen hotellihuoneeseen.
  
• Häämatka: Varattu Thaimaan Khao Lakiin kahdeksi viikoksi helmikuulle. Häiden jälkeen menemme näillä näkymin rentoutumaan mökille pariksi päiväksi.

Varmasti hääjuhlassamme tulee myös näkymään meidän molempien lahjakkuudet. Mieheni on taitava käsistään. Ammatiltaan hän on vielä talonrakentaja niin osaamista löytyy myös sitäkautta. Omalla kohdallani se lahjakkuus löytyy musiikista, ja erityisesti laulamisesta.

Tietysti sitten lähempänä tapaamme papin ja harjoittelemme kirkolla. Musiikit kirkkoon on päätetty, mahdollinen virsi on kuitenkin vielä päättämättä. Hääpäivä täytyy vielä miettiä tarkasti ja aikatauluttaa. Lisäksi kaasojen ja bestmanien tehtävät täytyy vielä käydä läpi, että kaikki muistavat omat vastuualueensa. Kesällä askartelemme ainakin tienvarsikyltit, istumajärjestystaulun, ohjelma- ja menulehtiset.

Häiden suunnittelua voi kutsua tietynlaiseksi matkaksi. Tämä on tuntunut sellaiselta ihanalta yhteiseltä tavoitteelta. Varsinkin nyt, kun ollaan jo niin lähellä h-hetkeä, joka päivä tehdään/ajatellaan jotain häihin liittyvää asiaa. Vaikka meilläkin on nämä tärkeimmät ollut tehtynä jo jonkin aikaa, tuntuu kuitenkin, että vielä on paljon pieniä yksityiskohtia tehtävänä ja mietittävänä.

Naimisiin meneminen merkitsee minulle entistäkin suurempaa sitoutumista tähän mieheen, jonka kanssa olen ollut hääpäivänä reilu 5,5 vuotta. Naimisiin meno tuntuu luontevalta ja oikealta tässä vaiheessa yhteistä taivaltamme. Molemmat haluamme tulevaisuudelta samoja asioita. Meidän unelmamme ja tavoitteemme ovat lisäksi samanlaisia, myöskin arvot kohtaavat. Minusta on ihanaa tulla rouvaksi. Otan mieheni sukunimen ehdottomasti ja nimekseni tulee Milja Salo.

Ajatuksia keväästäni

Tämä kevät on mennyt todella vauhdilla. Sairastin influenssan helmikuun ja maaliskuun taitteessa. Jouduin olemaan kotona toipilaana noin viikon ja vielä senkin jälkeen minulla oli pitkään nuhaa. Tämä vaatikin omaa kärsivällisyyttäni, kun lauluäänen palautuminen kesti niin kauan.

Huhtikuu oli töiden osalta rankka, kun koko kuukauden aikana minulla oli vain kolme vapaapäivää, ja yksikin niistä vapaapäivistä meni omaa konserttia pitäessä Joutjärven kirkossa. Huhtikuussa tein töitä kaupalla, wellamo-opistossa laulunopettajana sekä tein myös kolmen päivän musiikinopettajan sijaisuuden Helsingissä Porolahden ala-asteen musiikkiluokilla. Pääsiäisen tienoille osui pitkä työputki sisältäen sen 16 työpäivää, ja silloin todella tiesikin tehneensä. Ehkä kivointa niissä päivissä oli se työn vaihtelevuus. Musiikinopettajan sijaisuus oli mahtava kokemus, ja samalla ensimmäinen kerta minulle kun olen opettanut puolikkaita luokkia. Sisältyi opetukseen myös yksi kuorotunti, jolloin paikalla oli koko neljäs luokka. 

Pidin oman laulukonsertin 27.4. Joutjärven kirkossa. Minulla oli vaativa ja iso ohjelmisto aarioista liedeihin sekä myös operettisävelmiin. Jännitin konsertin alkupuolella ehkä vähän tavallista enemmän, mitä nykyään yleensä jännitän, kun pääsen hyvään esiintymisvauhtiin. Tämä oli siis hyvä muistutus siitä jälleen, miten pitäisi päästä esiintymään paljon useammin. Se ei kuitenkaan tänä päivänä ole ihan helppoa. On minulla toki jo jotain suunnitelmia tulevasta.

Myös hääjärjestelyt etenevät hyvää vauhtia. Ajattelin kertoa niistä lisää seuraavassa postauksessani.