sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Arjen onnellisuus




Yhteisessä arjessamme yksi ehdoton haaste on se, kun olemme molemmat vuorotyöläisiä. Teen itse vielä kahta eri työtä, ja tällöin minulla on joskus tuplatyöpäiviäkin. Siirtymiset työvuorojen välillä saattavat silloin olla hyvinkin lyhyitä. Välillä kotona kerkiää käydä vain kääntymässä, toisin sanoen syödä iltapalan ja vähän nukkumaan. Tällä viikolla olen tehnyt kaksikin tuplatyöpäivää, ja näissä päivissä minut on yllättänyt se, että minua väsyttää, kun olen ajamassa kohteeseen, jossa opetan. Tässä kohtaa päivää meinaa jo alkaa hetkellisesti tuntumaan se, että olen herännyt töihin jo kuuden jälkeen. Loppupeleissä väsymys kuitenkin kaikkoaa/unohtuu, kun alan opettamaan. Musiikki ja laulaminen tuovat minulle voimia. Olen lisäksi myös onnekas siinä, kun saan opettaa laulamista. Molemmissa töissäni pidän erityisesti siitä, että tapaan paljon erilaisia ihmisiä työpäivieni aikana. Koen, että molemmat työni ovat asiakaspalvelua. Oppilaideni ikähaitari on tällä hetkellä noin 14-60 vuotta, mikä on myös mielestäni todella mahtavaa. Pääsen itsekin siinä samalla opettelemaan  ohjelmistoa laidasta laitaan.

Tällä viikolla miehelläni on ollut yövuoroviikko eli yhteinen aikamme on ollut vähäistä. Tässä on myös tietysti ollut hyviäkin puolia. Kun itse olen herännyt aamulla kuuden jälkeen, mieheni on keittänyt minulle aamukahvin valmiiksi ja meillä on ollut aamulla pieni yhteinen hetki ennen minun töideni alkamista ja ennen mieheni nukkumaanmenoa. Lisäksi auto on ollut molempien käytössä työmatkoja varten. Näinä päivinä yhteistä aikaa meillä on ollut myös illalla, kun itse olen päässyt töistä ja ennekuin mieheni on lähtenyt töihin. Tämän viikon ristiinmenemiset olen kuitenkin hyödyntänyt omana aikanani. Omaa aikaa tarvitsee myös parisuhteessakin oleva ihminen. Ylipäätään olemme molemmat iloisia siitä, että meillä on töitä niin ei tästä asiasta kumpikaan halua valittaakaan. Eikä sitä yhteistä aikaa haluakaan käyttää valittamiseen ja sitäkin osaa sitten arvostaa ihan erilailla.

Nyt tänä viikonloppuna vietimme ansaittua yhteistä aikaa, sillä olimme molemmat viikonlopun vapaalla. Perjantaina olimme katsomassa Pelicanssin peliä. Nautimme toistemme seurasta ja vietimme aikaa kotona vähän kotitöitä yhdessä tehden sekä vietimme myös leffailtaa. Kävimme viikonlopun aikana myös anoppilassa Kukkilassa.


Mieheni tekemä sydän


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogihaaste

Moikkelis, päätin tarttua Päijätmedian upean Elsalinnean heittämään haasteeseen ja vastata seuraaviin 30 kysymykseen. 1. Koko nimesi ...