|
Vihkisormus sekä mieheltäni saama huomenlahja |
Menimme naimisiin mieheni kanssa Artjärvellä 18.8., ja vietimme sen jälkeen hääjuhlaa Artjärven Maamiesseurantalossa. Päivä oli kaikin puolin ikimuistoinen. Suunnittelimme ja teimme häitä sen reilu 1,5 vuotta. Ollaan oltu jälkikäteen helpottuneita siitä, että nyt on vihdoin aikaa tehdä muitakin asioita, kun vaan hääjuttuja. Muistelemme päiväämme hyvillä mielin varmasti koko loppuelämämme. Olemme kuulleet vierailtamme siitä paljon, miten ihana juhla meillä oli ja myös vieraatkin viihtyivät juhlassamme.
Halusimme todella panostaa häidemme ruokapuoleen, ja ruoat häihimme tulivat Catering Kumppanit -pitopalvelulta. Halusimme, että ruoka häissämme vastaisi hienostoravintola ruokaa. Olimme tähän pitopalveluun enemmän kuin tyytyväisiä, ja myös juhlavieraat kehuivat ruokia.
Musiikkipuoleen halusin luonnollisesti panostaa musiikkialan ihmisenä. Sisääntulomusiikkina meillä oli kirkossa Pachelbelin Canon, jonka soitti jousikvartetti. Poistuimme kirkosta, kun urut soittivat Prinsessa Ruususen. Lauloin itse hääjuhlassamme muutaman kappaleen sekä häävalssit olimme äänittäneet ennakkoon säestäjäni kanssa. Saimme myös nauttia juhlassamme pianomusiikista, kun säestäjäni soitti taustamusiikkia kahvittelun taustalla. Toinen kaasoni pääsi myös esittelemään taitojaan, kun hän soitti meille F. Lisztin Liebestraum:n. Loppuillasta meillä soi Spotify-lista, mikä toimi hyvin tunnelmannostattajana.
Olen kuullut, että monella morsiamella on häiden jälkeen tyhjä olo, ja sitä mietitään, että "mitäs seuraavaksi?" Itselläni vastaavanlaista oloa ei ole jotenkin edes kerinnyt tulemaan. Juhlien jälkeen siivosimme juhlatilan ja roudasimme tavaroita pari päivää. Sen jälkeen lähdimme mökille honeymoonille ollen siellä tiistaista perjantaihin. Itselläni työt kaupalla jatkuvat jo tänään ja viikon päästä alkaa uusi lukuvuosi Wellamo-opistossa, ja pääsen jälleen opettamaan laulua siellä. Opetan laulua tällä hetkellä myös kotona yksityisesti. Loppuvuodesta olen mukana Helsingissä esitettävässä uudessa fantasiaoopperassa Tomtebobarnen, jonka harjoitukset pyörivät syksyn aikana. Nyt kun katson syksyn työmäärää, en jotenkin usko, että se tyhjä olo kerkiää minulle edes tulemaan.
Toki on jotain, mitä odottaa tässä koko syksy ja talvi, nimittäin helmikuun kahden viikon häämatkamme Thaimaan Khao Lakiin.
Odotan innolla, että saamme hääkuvamme valokuvaajaltamme. Tarkoituksenani olisi julkaista niitä myös täällä bloginkin puolella, ja kertoa lisää mahtavasta päivästämme.