keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Ajatuksia konsertin jälkeen


Pidimme viime viikolla säestäjäni kanssa Oliko se unta? -laulukonsertin Lahden musiikkimaan salissa. 

Konsertissa kuultiin seuraavat kappaleet: R. Schumann: Widmung, J. Brahms: Liebestreu, J. Brahms: Die Mainacht, G. Puccini: Magdan aaria: Chi il bel sogno di Doretta, G. Puccini: Liun aaria: Tu che di gel sei cinta, J. Sibelius: Flickan kom ifrån sin älsklings möte, J. Sibelius: Var det en dröm?, R. Leoncavallo: Neddan aaria: Stridono lassù, K. Saariaho: Iltarukous, J. Sibelius: Jo joutuu ilta, O. Kotilainen: Varpunen jouluaamuna sekä H. Kaski: Mökit nukkuu lumiset.

Konsertti oli itselle hyvä muistutus siitä, miten kestävyyttäkin täytyy harjoitella ja ylipäätään pitäisi myös esiintyä enemmän. Edellisestä sooloesiintymisestäni oli vierähtänyt ehkä jopa puoli vuotta, sillä kesällä ja syksyllä esiintymiseni olivat Savonlinnan Oopperajuhlakuoron riveissä. Ja sehän on ihan eri asia laulaa yksin kuin kuorossa.

Lähiaikoina olen saanut uusia oivalluksia laulamisen suhteen harjoitellessani ja laulutunneilla.Yllättävän paljon ne uudet asiat vaativat kuitenkin toistoja, että ne saa lihasmuistiin. Kappaleet vaativat yllättävän paljon työtä ja nimenomaan niiden työstämisessä on erilaisia vaiheita. Tässä konsertissani esittämistäni kappaleista suurimman osan esitin ensimmäisen kerran. Nyt konsertin jälkeen nämä kappaleet olen laittanut "hautumaan" ja harjoittelen ihan jotain muuta ohjelmistoa. 

Olen aina ollut niin äärettömän kriittinen omaa laulamistani kohtaan, etten ole aikaisemmin julkaissut sosiaalisessa mediassa mitään videoita laulamisestani. Sitä kuulee itse pääasiassa vain ne virheet sieltä sekä ne kohdat, jotka voisivat mennä paremminkin. Nyt olen kuitenkin miettinyt myös sitä, miten paljon hyviä asioita laulamisessani onkaan. Tietysti työstettävää on edelleen, mutta niin on jokaisella muullakin laulajalla. Alla on kuultavissa pieni videopätkä konsertistani.


 
Jouluna pidän muutaman päivän vapaata laulamisesta. Aattona olen töissä kaupalla, ja kun saan kaupan suljettua, lähdemme siitä mieheni kanssa joulunviettoon Helsinkiin. Lahteen tulemme takaisin joulupäivän iltana ja näemme vuorostaan mieheni perhettä. Tapaninpäivän iltana työt jo kutsuvat minua kaupalla. Välipäivinä menemme Helsinkiin uudestaan isäni luokse.

Ihanaa ja rauhallista joulunaikaa kaikille lukijoilleni!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogihaaste

Moikkelis, päätin tarttua Päijätmedian upean Elsalinnean heittämään haasteeseen ja vastata seuraaviin 30 kysymykseen. 1. Koko nimesi ...