Äänilepoa

Tämä viikko on mennyt minulla kotona leväten sekä äänilevolla. Erityisesti kovan yskän takia lääkäri kehoitti minua lepäämään kotona kolme päivää sekä pitämään myös äänilepoa, että äänenikin palautuisi pikimmiten. Tämä on minulla jo toinen flunssa kuukauden sisään. Liekö sitten minulla ollut erittäin huonoa tuuria ja ehkä myös vastustuskykyni on heikentynyt stressin ja aamu-, sekä iltatöideni takia. Niin paljon kuin pidänkin molemmista töistäni, on kieltämättä ollut aika kiireiset nämä kaksi kuukautta häiden jälkeen. Vielä tietysti töiden lisäksi omat lauluesiintymiseni vuoden loppuun.  

Mieheni kanssa nämä muutamat päivät olen kommunikoinut elekielellä sekä kirjoitellut paljon lappuja hänelle. Ehkä juuri oikeaan aikaan päättyy tämä äänilepo, sillä varmasti alkaa jo tuo itsepuhuminen hänelle tuntumaan jo aika tylsältä. Ihanaa tietysti, että hän on ollut tässä tosissaan mukana ja ymmärtää, miksi näin on täytynyt tehdä. Lääkärin kehoitushan se oli, mutta kyllä minulle se oma ääni ja erityisesti oma lauluääni on niin arvokas asia, että haluan sen pian takaisin. 

Lähipäivinä on tullut paljon katsottua elokuvia sekä sarjoja. Niin helppoa se on tänä päivänä löytää näitä edellä mainittuja Netflixin, Viaplayn sekä Katsomon ihmeellisestä maailmasta. Jonkun verran on tullut myös luettua ja tutustuttua äänikirjojen maailmaan. Ainakaan toistaiseksi en ole innostunut tästä viimeksi mainitusta. Siinä ratkaisevassa osassa on se lukijan ääni. Sen pitäisi olla niin miellyttävä, että sitä jaksaisi kuunnella kirjan verran. Lisäksi myös lukijan äänenkäyttö on ratkaisevassa osassa sekä puherytmi. Itse olen lukiessani ainakin sellainen mietiskelijä, että jos lukijan puherytmi on liian nopea, en silloin kerkiä ajattelemaan. Tämä on yksi syy siihen, miksi minun mielestäni lukukokemukseen kuuluu se, että lukeminen tapahtuu ko.:sta kirjasta tai lehdestä. Kirjat ja lehdet ovat tänä päivänä myös helposti luettavissa netistä. Ehkä se sopii jollekin ihmiselle mainiosti. Itse kuitenkin tykkään, että kirja/lehti on siinä minulla hypisteltävänä ja ainakin kirjan lukemiseen kuuluu myös se kirjan tuoksu.

Huomenna palaan töihin ja toivottavasti tämä äänilepo on tehnyt tehtävänsä. 

Arjen onnellisuus

Yhteisessä arjessamme yksi ehdoton haaste on se, kun olemme molemmat vuorotyöläisiä. Teen itse vielä kahta eri työtä, ja tällöin minulla on joskus tuplatyöpäiviäkin. Siirtymiset työvuorojen välillä saattavat silloin olla hyvinkin lyhyitä. Välillä kotona kerkiää käydä vain kääntymässä, toisin sanoen syödä iltapalan ja vähän nukkumaan. Tällä viikolla olen tehnyt kaksikin tuplatyöpäivää, ja näissä päivissä minut on yllättänyt se, että minua väsyttää, kun olen ajamassa kohteeseen, jossa opetan. Tässä kohtaa päivää meinaa jo alkaa hetkellisesti tuntumaan se, että olen herännyt töihin jo kuuden jälkeen. Loppupeleissä väsymys kuitenkin kaikkoaa/unohtuu, kun alan opettamaan. Musiikki ja laulaminen tuovat minulle voimia. Olen lisäksi myös onnekas siinä, kun saan opettaa laulamista. Molemmissa töissäni pidän erityisesti siitä, että tapaan paljon erilaisia ihmisiä työpäivieni aikana. Koen, että molemmat työni ovat asiakaspalvelua. Oppilaideni ikähaitari on tällä hetkellä noin 14-60 vuotta, mikä on myös mielestäni todella mahtavaa. Pääsen itsekin siinä samalla opettelemaan  ohjelmistoa laidasta laitaan.

Tällä viikolla miehelläni on ollut yövuoroviikko eli yhteinen aikamme on ollut vähäistä. Tässä on myös tietysti ollut hyviäkin puolia. Kun itse olen herännyt aamulla kuuden jälkeen, mieheni on keittänyt minulle aamukahvin valmiiksi ja meillä on ollut aamulla pieni yhteinen hetki ennen minun töideni alkamista ja ennen mieheni nukkumaanmenoa. Lisäksi auto on ollut molempien käytössä työmatkoja varten. Näinä päivinä yhteistä aikaa meillä on ollut myös illalla, kun itse olen päässyt töistä ja ennekuin mieheni on lähtenyt töihin. Tämän viikon ristiinmenemiset olen kuitenkin hyödyntänyt omana aikanani. Omaa aikaa tarvitsee myös parisuhteessakin oleva ihminen. Ylipäätään olemme molemmat iloisia siitä, että meillä on töitä niin ei tästä asiasta kumpikaan halua valittaakaan. Eikä sitä yhteistä aikaa haluakaan käyttää valittamiseen ja sitäkin osaa sitten arvostaa ihan erilailla.

Nyt tänä viikonloppuna vietimme ansaittua yhteistä aikaa, sillä olimme molemmat viikonlopun vapaalla. Perjantaina olimme katsomassa Pelicanssin peliä. Nautimme toistemme seurasta ja vietimme aikaa kotona vähän kotitöitä yhdessä tehden sekä vietimme myös leffailtaa. Kävimme viikonlopun aikana myös anoppilassa Kukkilassa.

Mieheni tekemä sydän

Meidän päivä 18.8.2018

Menimme naimisiin Artjärven kirkossa 18.8. ja hääjuhlaa vietimme Artjärven Maamiesseurantalossa. Tämä päivä oli kaikintavoin meille ikimuistoinen. Olimme tehneet ja suunnitelleet häitä reilu 1,5 v, ja kyllähän se työmäärä meidät yllätti. Matkan aikana olikin, mitä varmasti arvata saattaa monenlaisia tuntemuksia. Meidän päivä oli jokatapauksessa hyvin ikimuistoinen ja tulemme muistelemaan sitä hymyissä suin ja lämmöllä. Nämä mahtavat kuvat ovat hyvinkin tärkeänä muistona päivästämme.

Nyt haluan jakaa päivästämme kuvia myös täällä blogin puolella.

Hääpäivänämme satoi, mikä kuulemma tuottaa onnea. Sade ei kuitenkaan onneksi haitannut kuvauksiamme.

Halusin tietysti laulaa myös häissämme. Yllä olevassa kuvassa lauloin Romanssin. Myöhemmin illalla lauloin vielä pari kappaletta, ja lisäksi häävalssit olimme säestäjäni kanssa äänittäneet ennakkoon. Näin pääsin sekä laulamaan että tanssimaan häävalssimme.

Mielestämme juhlassamme oli sopivasti ohjelmaa ja sopivasti myös seurusteluaikaa. Halusimme ehdottomasti perinteisen kenkäleikin, puheita hääjuhlassamme oli 5 kappaletta. Meillä kysymyksiä kenkäleikkiin pääsivät tekemään myös vieraamme. Erillisinä ohjelmanumeroina meillä oli hääkakun leikkaus, morsiuskimpun sekä sukkanauhan heitto. Lisäksi erilaisten hääpotrettien otto oli yksi ohjelmanumero. Valsseja juhlassamme oli kolme: ensitanssi, vanhempien tanssitus ja kolmantena valssi, johon vieraatkin saivat tulla mukaan.

Lisäksi olimme ajatelleet myös lapsivieraitamme, ja heitä varten meillä oli lasten nurkkaus ja karkkibuffet. Nämä tuntuivatkin olevan aikamoinen menestys. Lasten nurkkaukseen olimme laittaneet erilaisia värikyniä, värityskirjoja sekä puhdasta värityspaperia, saippuakuplia, muutaman pelin sekä pehmolelun.

Vielä näin monen viikon jälkeenkin ihmiset ovat kovasti kiitelleet juhlastamme. Mukavaa on tietysti kuulla, että vieraatkin viihtyivät. 

Häiden jälkeen olimme mökillä rentoutumassa useamman päivän. Varsinainen häämatka on sitten helmikuussa Thaimaahan. Itselläni arkeen paluu oli jo viikko häiden jälkeen, ja tällä viikolla minulla alkoi myös laulunopetus Wellamo-opistossa. Lisäksi minulla on muutama yksityisoppilas, jotka käyvät tunneilla kotonani. Loppuvuodesta minulla on useampi lauluesiintyminen tiedossa, joista kerron lisää myöhemmin.

Kuvat: Oscar Kambiselis
 

Häiden jälkeen

Vihkisormus sekä mieheltäni saama huomenlahja

 Menimme naimisiin mieheni kanssa Artjärvellä 18.8., ja vietimme sen jälkeen hääjuhlaa Artjärven Maamiesseurantalossa. Päivä oli kaikin puolin ikimuistoinen. Suunnittelimme ja teimme häitä sen reilu 1,5 vuotta. Ollaan oltu jälkikäteen helpottuneita siitä, että nyt on vihdoin aikaa tehdä muitakin asioita, kun vaan hääjuttuja. Muistelemme päiväämme hyvillä mielin varmasti koko loppuelämämme. Olemme kuulleet vierailtamme siitä paljon, miten ihana juhla meillä oli ja myös vieraatkin viihtyivät juhlassamme.

Halusimme todella panostaa häidemme ruokapuoleen, ja ruoat häihimme tulivat Catering Kumppanit -pitopalvelulta. Halusimme, että ruoka häissämme vastaisi hienostoravintola ruokaa. Olimme tähän pitopalveluun enemmän kuin tyytyväisiä, ja myös juhlavieraat kehuivat ruokia.

Musiikkipuoleen halusin luonnollisesti panostaa musiikkialan ihmisenä. Sisääntulomusiikkina meillä oli kirkossa Pachelbelin Canon, jonka soitti jousikvartetti. Poistuimme kirkosta, kun urut soittivat Prinsessa Ruususen. Lauloin itse hääjuhlassamme muutaman kappaleen sekä häävalssit olimme äänittäneet ennakkoon säestäjäni kanssa. Saimme myös nauttia  juhlassamme pianomusiikista, kun säestäjäni soitti taustamusiikkia kahvittelun taustalla. Toinen kaasoni pääsi myös esittelemään taitojaan, kun hän soitti meille F. Lisztin Liebestraum:n. Loppuillasta meillä soi Spotify-lista, mikä toimi hyvin tunnelmannostattajana.

Olen kuullut, että monella morsiamella on häiden jälkeen tyhjä olo, ja sitä mietitään, että "mitäs seuraavaksi?" Itselläni vastaavanlaista oloa ei ole jotenkin edes kerinnyt tulemaan. Juhlien jälkeen siivosimme juhlatilan ja roudasimme tavaroita pari päivää. Sen jälkeen lähdimme mökille honeymoonille ollen siellä tiistaista perjantaihin. Itselläni työt kaupalla jatkuvat jo tänään ja viikon päästä alkaa uusi lukuvuosi Wellamo-opistossa, ja pääsen jälleen opettamaan laulua siellä. Opetan laulua tällä hetkellä myös kotona yksityisesti. Loppuvuodesta olen mukana Helsingissä esitettävässä uudessa fantasiaoopperassa Tomtebobarnen, jonka harjoitukset pyörivät syksyn aikana. Nyt kun katson syksyn työmäärää, en jotenkin usko, että se tyhjä olo kerkiää minulle edes tulemaan.

Toki on jotain, mitä odottaa tässä koko syksy ja talvi, nimittäin helmikuun kahden viikon häämatkamme Thaimaan Khao Lakiin.

Odotan innolla, että saamme hääkuvamme valokuvaajaltamme. Tarkoituksenani olisi julkaista niitä myös täällä bloginkin puolella, ja kertoa lisää mahtavasta päivästämme.

Sanat merkitsevät

Kun on alle 2 kuukautta h-hetkeen, yllättävän tärkeätä on ympärillä olevien läheisten tuki, kiinnostus ja tsemppaaminen meidän häitä ajatellen. Itse olen tehnyt kaupalla nyt pääasiassa iltaa, ja se kuormittaa henkisesti ihan erilailla kuin aamuvuorot. Nyt vielä mieheni alkaa tekemään kolmivuorotyötä minun kaksivuorotyöni rinnalla, ja tietysti sitä silloin alkaa helposti stressaamaan, miten aika riittää tähän kaikkeen. 

Uskaltaisin myös väittää, että mikäli ei ole ollut järjestämässä häitä, ei ehkä välttämättä tiedä, miten työlästä ja aikaavievää se on. Ihanaahan ja ainutlaatuista tämä on, mutta ei me oltaisi ennalta uskottu, miten paljon huomioitavia asioita häiden järjestämisessä onkaan. Ja tietysti, kun kyseessä on omat häät, kaikki asiat haluaa miettiä ja suunnitella mahdollisimman tarkkaan. Sitä toivoo sen näkyvän myös ulospäin, että ollaan nähty vaivaa. Lisäksi minä olen vielä aika perfektionisti.

Sanat ja eleet merkitsevät paljon, joita saa läheisiltä tämän kaiken keskellä. Niillä on yllättävänkin suuri merkitys, ja ne kertoo itselle siitä, että ihmiset välittävät. Ylipäätään se, että kysytään, mitä meille kuuluu tai miten me pärjätään/edetään häävalmisteluiden kanssa merkitsee paljon. Myös avun tarjoaminen on ihana ele, vaikka halutaankin tehdä lähtökohtaisesti kaikki itse.

Itselläni oli aika paha mieli alkuviikosta, ja siihen vaikutti useampi edellä mainitsemani asia. Kaasot tulivat silloin luokseni ja toivat samalla lounasta.  Myös mieheni pääsi yllättämään minut töiden jälkeen ruukkukrysamteemilla sekä suklaalevyllä. Ihanaa, että elämässäni on tällaisia ihmisiä.

Miten tärkeätä se läheisten tuki on ollut muille morsiamille ja miten sitä on teille osoitettu?

Kaksi kuukautta h-hetkeen

Tässähän meinaa alkaa jännittämään, mutta ei kuitenkaan.. Olen jo ihmetellytkin, että missä vaiheessa ylipäätään alan jännittämään. Jännitänkö juuri ollenkaan, ja onko minulla siitä apua, että olen esiintynyt laulajana jo pienestä pitäen vai onko se ihan eri juttu, kun kyseessä on omat häät?

Kirjoitin hääjärjestelyistämme vähän yli kuukausi sitten, jonka voi lukea täältä: http://muusikonarkea.blogspot.com/2018/05/haajarjestelyita.html 

Mitä asioita on ainakin tapahtunut tuon postauksen jälkeen tai on juuri tapahtumassa:

• Sormukset haimme kaiverruksesta
• Sulhasen puku löytyi
• Kaasojen mekot löytyivät
•  Hääpukuni vietiin ompelijalle
• Seuraava palaveri sovittuna kaasojen ja bestmanien kanssa
• Kukka-asetelmat sovittu kukkakaupan kanssa
• Esteettömyystodistus hoidettu
• Hääkengät hommattu
• Suihkurusketus varattu (tätä menen testaamaan jo juhannuksen jälkeen)
• Vihkipapin tapaaminen
• Vihkivirsi päätetty
• Pitopalvelun tapaaminen
• Toisella tanssitunnilla oltu ja kolmas tanssitunti sovitaan vielä
• Koristeita ja erilaista rekvisiittaa hommattu
• Hääviinit maistettu ja juomienhakureissun ajankohta sovittu
• Valsseja sekä paria muuta kappaletta harjoiteltu säestäjäni kanssa. Valssit äänitämme heinäkuun puolella.

Polttareita tietysti odotamme ja jännitämme, että koska meidät kaapataan 😄

Minulle saa kertoa myös toiveita, mistä asioista haluaisitte minun kirjoittavan seuraavaksi, toivoisitko minun kirjoittavan enemmän häistämme tai jostain muusta?

Vapaapäivä

Tämän kesän saan olla töissä lähikaupassa. Mieheni kanssa meillä on yhteinen kesäloma hääviikolla sekä häiden jälkeisellä viikolla. Osan kesälomapäivistä säästämme molemmat sinne helmikuuhun häämatkaamme varten. Ihanaa, että on niin paljon yhteisiä suunnitelmia ja tavoitteita. Eivätkä mitkään näistä ole enää niin kaukaisia unelmia, vaan kohta ihan täyttä totta.

Olen tänään saanut viettää vapaapäivää, ja päivääni on sisältynyt laulutreeniä sekä laulutekstien kääntämistä, kaupassa ja lenkillä käyntiä, parin pyykkikoneellisen pesu, siivoamista, meidän vihkipapin tapaaminen, yhteinen tanssitreeni ja saunavuoro illemmalla.

Seuraava blogipostaukseni tulee käsittelemään häitämme, sillä ihan kohta on tasan 2 kuukautta hääpäiväämme.

Jokos juhannussuunnitelmat on selvillä? Me aiotaan viettää tänäkin juhannuksena perinteistä mökkijuhannusta. Itse olen vielä juhannuspäivän töissä, mutta lähdemme työvuoroni jälkeen ajamaan Kylmäkosken mökille, jossa äitini ja veljeni odottavat meitä. Meillä molemmilla on vielä maanantai vapaapäivä, niin pystymme olemaan siellä pari yötä.