lauantai 22. heinäkuuta 2017

Etuoikeutettu


Tämä on ollut todella mahtava kokemus laulaa toista kertaa Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa. Jo viime kesänä nautin tästä kaikesta, ja tuntuu siltä, että olisin viihtynyt tänä kesänä vieläkin paremmin. Erityisen hienoa oli päästä laulamaan ja tekemään A. Sallisen Kullervoa. Musiikki on upeata ja vaikuttavaa, ja tässä teoksessa myös kuorolla on laulettavaa mukavasti. Ohjaaja ei myöskään kohdellut meitä kuorona, yhtenäisenä massana, vaan meillä oli myös yksilötehtäviä. En muista, koska jokin teos olisi viimeksi vaikuttanut minuun näin suuresti. Tuntuu siltä, että teos on jättänyt minuun pysyvät jäljet.


Näissä yllä olevissa kuvissa on W. A. Mozartin oopperan Ryöstö Seraljista pukuloistoa.

Todella etuoikeutettu olo on ollut, kun pääsee näkemään ja kuulemaan, miten maailmanluokan solistit laulavat ja tekevät oopperarooleja. Lisäksi on ollut mahtavaa tutustua uusiin ihmisiin ja ennestään tuttuihinkin ihmisiin entistä paremmin. Tiedän, että kun täältä lähden kotiin tulevana maanantaina itkukin voi olla lähellä. Näihin ihmisiin ja tähän elämään on muodostunut tietynlainen side, ja välillä muu ulkomaailma saattaa ihan unohtuakin. Tällä hetkellä en ihan edes pysty uskomaan, että olen täältä pian lähdössä.

Tämä kesäkausi päättyy naiskuorolaisilla huomenna siihen, kun pääsemme esittämään L. van Beethovenin Missa Solemniksen. Teos on äärimmäisen haastavaa laulettavaa, erityisesti sopraanolle, ja tämän asian takia teosta esitetäänkin harvoin.

A. Sallisen Kullervo

Kullervon rotat


"Kaikki kiva loppuu aikanaan" ja kotiin on kuitenkin aina kiva mennä oman miehen luokse. Kyllä häntä olen täällä ikävöinytkin silloin, kun hän ei ole pystynyt olemaan Savonlinnassa töidensä takia. Lähitulevaisuudessa on vielä tapahtumassa ihania asioita, kun muutamme heinäkuun lopussa uuteen, isompaan asuntoon Lahdessa. Molemmat ihastuimme tähän asuntoon, kun kävimme sitä katsomassa. Heti kun Savonlinnasta kotiudun, meillä alkaakin pakkaaminen.

Onneksi näen nämä ihanat kollegat seuraavan kerran jo syyskuussa Helsingissä, kun meillä on Beethovenin Missa Solemniksen toinen esitys Musiikkitalossa.

Alla oleva kuva on otettu ihanan kollegani Jemima Issa-Anttilan kameralla ja kuvan on ottanut Sakari Eirola. Mielestäni tästä kuvasta välittyy se into, riemu sekä mahtava ilmapiiri, mikä täällä on vallinnut tänäkin vuonna.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Duo Milja & Lotta

  Minulle on jäänyt muutama hyvä ystävä opiskeluajoilta, joihin pidän yhteyttä säännöllisesti. Yksi heistä on ystäväni Lotta, jonka kanssa m...