sunnuntai 10. elokuuta 2014

Elokuun ajatuksia


Elokuu alkoi ja tajusin, että olen ollut koulusta lomalla sen pari kuukautta. Elokuu on vielä lomaa, kun kouluni alkaa vasta 1.9. Ajatukset ovat vähän ristiriitaiset. Toisaalta haluan vielä lomailla vähän aikaa ja toisaalta kova kipinä olisi jo kouluun. Kova into on myös päästä pian esiintymään. Edellisestä esiintymisestä on tosiaan jo pari viikkoa. Onneksi minulla on tiedossa messukeikka viikon päästä, niin se vähän auttaa asiaa.

Kansainväliset Mirjam Helin -laulukilpailut alkoivat Helsingissä 4. päivä. Olen mielenkiinnolla seurannut varsinkin suomalaisten laulajien suorituksia. Laulunopiskelussa paljon oppii kuuntelemalla muita ja katsomalla muiden laulajien esiintymistä. Samalla kehittyy myös ohjelmisto tietämys ja sitäkautta saattaa löytää itselleen uutta ohjelmistoa. Kilpailut huipentuvat ensi viikon keskiviikkona pidettävään finaaliin. Menemme äitini kanssa katsomaan finaalia Musiikkitaloon.

Itse sain ensimmäisen kilpailukokemukseni tänä kesänä Kangasniemen laulukilpailuissa. Pidin kovasti esiintymisestä kilpailutilanteessa ja haluan saada sitä kokemusta lisää. Uuden kilpailuohjelmiston työstäminen oman opettajani kanssa on  yksi tärkeimmistä asioista tulevana lukuvuonna. 

Tämä viikko on ollut ehkäpä lomani laiskin viikko. Olen ollut pari päivää jossain ihme kesäflunssassa. Lämpöä on ollut se pari päivää ja äänikin on ollut maassa. Jouduin pitämään kaksi täysin laulamatonta päivää. Tällaiset pienet tauot laulamisesta tekevät välillä myös ihan hyvää. Kappaleita tulee silloin kypsyteltyä muulla tavoin. Se vaan ottaa itsellä aina niin koville, kun joutuu olemaan päiviä laulamatta. 

Kävimme alkuviikosta mieheni kanssa Kukkilassa hänen vanhempiensa luona. Poimimme heidän pihapensaistaan vadelmia. Pakastimme niistä osan ja osa on maistunut puuron ja maitorahkan päällä. Keskiviikkona oli markkinapäivä ja kävimme markkinoilta hakemassa Lahden parhaimpia lihapiirakoita Helmi mummolta.

Blogini on saanut taas hyvää palautetta ja tiedän myöskin, että olen saanut uusia lukioita lähiaikoina. Myös oma äitini on alkanut lukemaan blogiani. Olen hänen mielestään kypsynyt vuoden tai parin aikana paljon. Se kuulemma näkyy siinä, mitä täällä kirjoitan. Onhan se mukava kuulla, että siinä on jotain järkeä, mitä tänne kirjoitan, ja varsinkin vielä omalta äidiltä.

Olen tässä lähipäivinä pohdiskellut hetkessä elämistä tai keskittymistä siihen, mitä milläkin hetkellä tekee. Ylipäätään hetkessä eläminen on hyvä taito oman elämän kannalta. Se tarkoittaa mielestäni sitä, että osaa elää juuri siinä hetkessä, mikä on menossa. Osaa nauttia ja iloita juuri sillä hetkellä tapahtuvista asioista. Toinen vaihtoehto on keskittyä tulevaan tai menneeseen. Joskus tulee esimerkiksi stressattua ja mietittyä liikaakin tulevaisuutta. Itse voin tässä kohtaa myöntää, että olen aika kova stressailemaan. Sitä voi myöskin miettiä ja vatvoa jotain menneitä, mistä ei enää sillä hetkellä ole mitään hyötyä. 

Hetkessä elämisen taidosta on hyötyä myös laulajalle. Esimerkiksi esiintymistilanteessa laulajan täytyisi pystyä ajattelemaan vain ja ainoastaan sitä tilannetta ja kappaleen tekstiä. Kaikki kappaleen ulkopuoliset ajatukset tekevät suoritukselle hallaa ja yleisö pystyy myös aistimaan sen. Ylimääräiset ajatukset saattavat olla: "mitä nuo ajattelee musta?", "apua, mä en pysty tähän!",  "saankohan mä tänään sen loppukadenssin ja C:n menemään?".


Tämän aamuinen ruusuyllätys
Pelargoniani kukkii


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogihaaste

Moikkelis, päätin tarttua Päijätmedian upean Elsalinnean heittämään haasteeseen ja vastata seuraaviin 30 kysymykseen. 1. Koko nimesi ...