Pidin eilen oman konsertin koulumme kamarimusiikkisalissa. Konsertissa oli ihan mukavasti ihmisiä (aikalailla parikymmentä ihmistä). Se on jo ihan mukava määrä yleisöä tuossa pienessä kamarimusiikkisalissa.
Esitin konsertissani seuraavan ohjelmiston:
A. Merikanto: Keinutan kaikua
O. Merikanto: Rukous
H. Alfven: Skogen sover
F. Schubert: Rastlose Liebe
F. Schubert: Gretchen am Spinnrade
R. Schumann: Er, der Herrlichste von allen
J. Sibelius: Norden
S. Rahmaninov: Zdes' khorosho
H. Kaski: Lepän lehdille lauluja kirjailen
W. A. Mozart: Fiordiligin aaria: "Temerari... Come scoglio.." oopp. Cosi fan tutte
E.-J.Rautavaara: Lyckokatt
Minulla oli omaisiakin mukavasti kuuntelemassa ja sain heiltä myös palautetta. Molemmilla vanhemmillani on tarkka korva laulamisen suhteen ja he ovat myös aika kriittisiä. Sain palautetta myös tädiltäni, joka on kuullut lauluani viimeksi viime kesänä Kangasniemellä. Kaikki olivat sitä mieltä, että laulamiseni oli tasaisempaa, mitä se on aikaisemmin ollut. Ääni on rauhoittunut viime kesästä eli kehitystä on siis tapahtunut. Äidiltä tuli myös huomio siihen, miten jaksoin hyvin laulaa pitkän ohjelman. Hän huomioi myös sen, miten jaksoin kannatella pitkätkin fraasit loppuun. Hengitystekniikkani on siis myös kehittynyt ja sen olen itsekin huomannnut. Uskon, että se tulee pitkälti siitä, miten olen alkanut löytämään selkäpuolen lihaksia laulaessani.
Tästä on taas hyvä jatkaa. Isänikin kysyi heti, että mikä on nyt seuraava tavoite. No, eletään jänniä aikoja.. Kesäni ja syksyni tavoitteet selviävät tässä lähiaikoina.
 |
| Omaisten tuomisia |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti