Ulkoa opettelu

Tässä postauksessa haluan jakaa teille ne keinot, jotka auttavat itseäni laulujen ulkoa opettelussa. Laulajan täytyy osata kappaleet niin hyvin, että ne muistaisi vaikka unissaankin. Näin pystytään varmistamaan mahdollisimman ehjä kokonaisuus esiintyessä.

Kuuntele paljon

Itse kuulun niihin ihmisiin, jotka oppivat paljon kuuntelun avulla. Nykyisin tapanani on aina tehdä soittolistat youtubeen niistä kappaleista, mitä milläkin hetkellä työstän. Näin kappaleet löytyvät aina nopeasti ja voin vaikka laittaa soittolistan puhelimestani soimaan samalla kun teen esimerkiksi ruokaa. Omasta mielestäni tätä keino toimii tehokkaimmin silloin kun on lenkillä. Raitis ilma ja liikunta auttavat ulkoa oppimista. Monesti saankin itseni lenkillä kiinni siitä, että tapailen sanoja lenkkipolulla. 

Kuuntelua on hyvä tehdä sekä nuotin kanssa että ilman. Riippuen vähän siitä, missä vaiheessa kappaleen työstäminen on. Kun kuuntelua tekee ilman nuottia, sitä alkaa automaattisesti miettimään, miten paljon kappaletta ylipäätään muistaa jo tässä vaiheessa ulkoa.

Olisi myös hyvä kuunnella ko. kappaletta usean eri laulajan esittämänä. Ei ole nimittäin yhtä oikeaa tapaa laulujen esittämiseen; kuuntelemalla eri laulajien versioita saa usean eri vaihtoehdon siitä, miten kappaletta voi esimerkiksi tulkita, missä voi tehdä hidastuksia (vaikka hidastukset yleensä lukevatkin nuotissa), saa vaihtoehtoja kadensseihin tai siihen, missä kohtaa voisi tehdä portamentoja.

 

Kirjoita sanat ulos nuoteista

Muistan, että tämän minulle neuvoi opettajani pop ja jazz-konservatorio aikoinani. Silloin käytin tätä keinoa enemmän kuin nykyisin. Viimeksi taisin hyödyntää tätä keinoa, kun harjoittelin kesää varten Otellon kuoro-osuudet ulkoa. Olin silloin flunssassa ja sanoja tuntui vaan olevan niin paljon. Tässä kohtaa sanojen kirjoittaminen nopeutti selkeästi ulkoa oppimista. Sitähän sanotaan, että parhaiten jokin asia jää mieleen, kun sen lukee ennen nukkumaanmenoa. Itselläni on tapana ollut pitää nämä paperit, joihin olen kirjoittanut sanat, yöpöydälläni.

Rakenna tarina mielessäsi

Viimeistään ulkoa opetteluvaiheessa kappale on käännetty sanasta sanaan mikäli kyseessä on ulkomainen kappale. Nykyisin omasta mielestäni käännös tulisi kuitenkin tehdä mielellään jo ennen kuin kappaletta alkaa harjoittelemaan. Tätä keinoa käyttäessä laulaja saa apuja sekä laulun tulkintaan että ulkoa opetteluun. Lisäksi tämä on hyvin tärkeätä tulkinnan kannalta, sillä näin kappale saa "raamit". Itse alan parhaimmillani näkemään kuvia esiintymistilanteessa, mutta se vaatii, että olen tehnyt tämän vaiheen huolellisesti.

Lausu sanoja

Tuttu lausahdus, jonka olen monesti kuullut opettajan suusta on: "Laula kuin puhuisit" tai "puheen kautta". Sanojen lausuminen on hyvä keino esimerkiksi ulkomaisten kappaleiden opettelussa. Toki tätä on hyvä käyttää myös kotimaisten kappaleiden harjoittelussa. Silloin laulamisen voi unohtaa hetkeksi ja keskittyä lausumaan kappaleen sanoja kuin runoa. Tätä harjoitusta tehdessäni mietin itse samalla myös syvällisemmin sitä, mistä kappaleessa lauletaankaan. Harjoitusta tehdessä pystyy samalla treenaamaan sanojen lausumista ja artikulaatiota ylipäätään. Esimerkiksi saksan kielisissä kappaleissa käytän tätä keinoa paljon.

Laula paljon

Ulkoa opetteluvaiheessa itseni täytyy myös luonnollisesti laulaa paljon näitä ulkoa opeteltavia lauluja. Kappaleen läpi laulaminen ei pidemmän päälle kannata. Pian sitä jo huomaa, mitkä kohdat muistaa ulkoa ja missä kohdissa on vielä epäselvyyksiä. Tällaisessa tapauksessa en läpilaula kappaletta, vaan harjoittelen ainoastaan haastavaa/haastavia kohtia. Hyvä ja turvallinen paikka kokeilla ulkoa laulamista on oma laulutunti. Laittaa vain nuotin sivuun ja päättää ettei katso nuottia.

Tee itsellesi muistisääntöjä

Muistisääntöjen tekeminen on aina kannattavaa. Minulla on osittain valokuvamuisti ja siitä on apua paljonkin. Itse teen muistisääntöjä paljon varsinkin ulkoa opettelun alkuvaiheessa. Kun kappaleen työstäminen etenee, osan tekemistäni muistisäännöistä saatan jättää pois mikäli en tarvitse niitä enää. Muistisäännöt voivat koskea montaakin eri asiaa; kappaleen sanoja, alku-, väli-, tai loppusoittoa, kappaleen melodiaa, kappaleen rakennetta jne...

Yhtenä uutena teoksena minulla on nyt työn alla Vivaldin D-duuri messu (RV 588). Laulan nykyisin  Anastasia-ensemblessä, jonka kanssa esitämme tämän edellä mainitun teoksen ensi kuussa. Saan itse vielä kunnian laulaa teoksen sopraanosoolot. Kirkkoteoksia ei kuitenkaan tarvitse osata täysin ulkoa, sillä esityksissä meillä on nuotit. Pyrin siitäkin huolimatta osaamaan aina mahdollisimman paljon ulkoa, sillä silloin pystyy keskittymään siihen tärkeimpään, eli tulkintaan ja johtajan seuraamiseen.

Keikkapaikalta

Minulla on alle kahden kuukauden päästä keikka kitaristiystäväni kanssa Metsola Centerin juhlatilassa. Tämä paikka sijaitsee Lahdessa Alasenjärven rannalla. Yrityksen kautta on myös vuokrattavissa sauna ja mökkejä majoitusta varten.

Kävimme perjantaina katsastamassa tämän keikkapaikan, sillä paikka oli meille molemmille entuudestaan tuntematon. Juhlatilaan mahtuu noin 90 ihmistä ja salin perusvarustuksiin kuuluu piano ja äänentoistolaitteet. Läheskään aina keikkapaikalta ei löydy näitä kaikkea valmiina ja silloin esiintyjän täytyy itse tuoda ne mukanaan. Tämän takia halusimmekin käydä paikan päällä hyvissä ajoin ennen keikkaa, ettei meillä olisi yllätyksiä vastassamme keikkapäivänä.

Kieltämättä varsin ihanteellinen paikka juhlien järjestämiseen!

Aktiviteetteja

Sunnuntaina teimme mieheni kanssa jotain sellaista, mitä emme olleet tehneet yhdessä vielä aiemmin. Kävimme nimittäin Viihdy vapaalla -messuilla. Itse olin ennen sunnuntaita ollut viimeksi messuilla muistaakseni silloin, kun asuin vielä Helsingissä. Messuilla oli mukana myös Madventuresin Riku. Alunperin Tunnankin piti olla, mutta hän oli joutunut jättämään messut nyt väliin. Emme tienneet ennen tätä päivää, että kyseistä ohjelmaa on myyty 200 eri maahan. Jäi meille myös muutama muisto messuilta, kun mukaamme lähti puputyyny ja lasinen juomapurkki pillillä.

Viime viikolla kävin kehonkoostumusmittauksessa ensimmäistä kertaa elämässäni. Ensinnäkin siellä selvisi, että join liian vähän vettä. Riittävällä vedenjuonnilla pystyy kuitenkin vaikuttamaan myös rasvanpolttoon (2-3 l/pvä). Omaa vedenjuontia kannattaa tarkkailla ja vaikkapa ihan laskea, että varmasti juo riittävän määrän vettä päivässä. Mittauksessa selvisi myös, että minulla on lihasmassaa yllättävänkin paljon. Jopa hyvä ystäväni yllättyi asiasta, kun hän näki mittaukseni tulokset. Tämä onkin osoitus siitä, ettei omaa kehonpainoa kannata miettiä ainoastaan yhtenä lukuna, kun se ei kerro koko totuutta. Ihminen voi olla hyvinkin laiha ja lihasmassaa hyvin vähän.  

Viikko on alkanut minulla ahkerasti, sillä eilen olin ensimmäistä kertaa Ladylinella Circuitissa ja tänään aamupäivällä myös vastaavalla tunnilla. Käyn tällä hetkellä Ladylinella 4-6 kertaa viikossa.

Liikunnan täyteistä viikon alkua kaikille!

Onni

Onni syntyy pienistä asioista. Monesti ihmisillä on liian suuret odotukset onnen suhteen tai odotukset kohdistuvat pääasiassa materialistisiin asioihin. Silloin ei välttämättä pystytä näkemään niitä asioita, joissa onni todella on.

Varmasti jokainen on nuorempana suunnitellut omaa elämäänsä ja miettinyt asioita, mitä tulisi olla esimerkiksi 30-vuotiaana. Lista on saattanut kuulostaa tältä: olen naimisissa, minulla on lapsia, asumme mieheni kanssa omakotitalossa, minulla on vakkarityö ja minulla on oma auto.

Odotukset voivat monesti olla kovat. Elämää ei kuitenkaan voi ennalta suunnitella, eikä mielestäni liikaa kannatakaan. Elämä ei mitenkään voi olla aina ruusuilla tanssimista, sillä elämään kuuluu myös ikäviä asioita ja vastoinkäymisiä. Niiden avulla opimme arvostamaan itselle tärkeitä asioita ja emme pidä niitä niin itsestäänselvyytenä.

Itse en ole koskaan kokenut materialistisia asioita tärkeiksi ja tiedän omasta kokemuksesta etteivät ne tuo ihmiselle onnea. Noin parikymppisenä asuin silloisen avomieheni kanssa lähes 100 neliön omistusasunnossa. Minulla oli vakkarityöpaikka ja omistin myös auton. Kun nyt mietin silloista elämääni, olin silloin onnettomampi kuin nykyisin. Elämässäni ei tällä hetkellä ole noita edellä mainittuja ylellisyyksiä, mutta elämässäni on nykyisin jotain muuta, joka on mielestäni vieläkin arvokkaampaa. Tällä hetkellä tärkeimmällä sijalla elämässäni ovat laulaminen ja rakas mieheni.

Noin vuosi sitten pysähdyin miettimään niitä kaikkia ihania asioita, mitä elämässäni jo sillä hetkellä oli. Silloin olin juuri päässyt Savonlinnan Oopperajuhlakuoroon ja opiskelin lamkilla viimeistä lukuvuotta. Tämän lisäksi arkea vierelläni jakoi tasavertainen kumppani. Kumppani, johon tiesin voivani luottaa sataprosenttisesti. Hänestä oli tullut sielunkumppanini ensin ystävyytemme ja siitä parin kuukauden päästä seurustelun myötä. Olimme tuolloin asuneet Paavolassa, viihtyisässä asunnossamme muutaman vuoden. Tämän lisäksi mietin ystäviäni ja perhettäni elämässäni. Tuolla hetkellä tajusin, miten hyvin minulla asiat ovatkaan elämässäni ja miten onnellinen olen. Yhtäkkiä se tunne alkoikin pelottamaan minua, sillä minulla ei ollut kertaakaan elämässäni aikaisemmin mennyt niin hyvin,  ja vieläpä samaan aikaan sekä henkilökohtaisessa elämässäni että lauluhommien osalta. Loppujen lopuksi jotain ikävää sitten täytyikin tapahtua ja minulta meni selkä iskiasvaivojen takia. Mutta osasin silloinkin nähdä ne hyvät asiat elämässäni. Ainakaan silloin omaa kumppaniaan ei pitänyt yhtään itsestäänselvyytenä. En tiedä, miten olisin pärjännyt ilman häntä.

Kun omaa elämäänsä miettii, aina kannattaisi miettiä nimenomaan niitä hyviä asioita elämässään, eikä niitä asioita, mitä elämästä puuttuu. Omaa elämää ei koskaan myöskään kannata verrata toisten ihmisten elämiin. Meillä jokaisella on oma polku kuljettavanamme elämässämme, eikä se polku ole muilla samanlainen. Onni on myös, jos pystyy olemaan onnellinen kaverin puolesta. Se kannattaa aina muistaa, ettei toisen ihmisen onni ole koskaan pois omasta onnesta. Mielestäni päinvastoin, parhaimmillaan toisen onni lisää myös omaa onnea.

Mistä asioista sinä olet onnellinen elämässäsi?

Autumn

Kauniita syksykelejä on saatu viettää vielä lähipäivinä. Varsinkin viime sunnuntaina oli oikein lämmin, kun kävimme mieheni serkun syntymäpäivillä. Mutta sen jälkeen päivät ovat viilentyneet. Aamut ovat mieheni mukaan kylmiä, kun hän lähtee töihin klo 5-6 aikoihin.

Itselläni on käynyt muutama lauluoppilas tunneilla, mutta pääasiassa olen saanut keskittyä omaan harjoitteluuni. Olen nyt innolla opetellut uusia kappaleita. Työnalla on ollut esimerkiksi Sibeliuksen Höstkväll, Schubertin Die junge Nonne ja Verdin Violettan aaria "È strano!... Sempre libera..."  Tämä on aivan mahtava aaria ja aion laulaa sen hyvin jonain päivänä.

Tuhkamäen hiekkamonttu

 Nämä ylläolevat kuvat ovat eiliseltä metsälenkiltämme mieheni kanssa. Hän näytti minulle metsäreitin, jota käveli kouluun ala-astelaisena. Tämän metsälenkin lisäksi söimme myös lounaan mieheni vanhempien luona Kukkilassa.

Veljeni oli luonamme Lahdessa käymässä tänä viikonloppuna. Tapamme mukaan pelasimme lapsuudesta tuttuja lautapelejä ja istuimme iltaa meillä. Tänään kävimme Lahden satamassa kalamarkkinoilla. Näimme siellä myös mieheni vanhemmat ja mieheni isoveljen tyttärensä kanssa. 

 Kun kesän jäljiltä mustikat on saatu pakastettuna, nyt tällä hetkellä taloudessamme vallitsee omenavillitys, sillä parempi puoliskoni on saanut niitä paljon tämän hetkiseltä työmaaltaan. Niistä on tehty omenahilloa sekä perjantaina teimme niistä omenapiirakkaa. Omenahilloa olen syönyt mielelläni esimerkiksi puuron päällä.

On piristävää keksiä välillä jotain uusia aktiviteetteja, joita ei ole vielä tehty yhdessä parisuhteen toisen osapuolen kanssa. Meillä on tiedossa sellaista ensi viikonlopuksi, josta lisää myöhemmin.

Mutta nyt, näihin kuviin ja tunnelmiin...

Oikein ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!

Viikko paratiisissa

Olimme avomieheni ja hänen perheensä kanssa Kreikan Ixiaksessa viikon.
Suomeen saavuimme viime viikon torstaina.

Majoituimme Atlantica Princess -nimisessä hotellissa, josta oli lyhyt matka kävellä rantaan. Viikon aikana kerkesimme mielestäni näkemään aika paljon. Ainahan jotain täytyy myös jättää mahdolliseen seuraavaan kertaan. Matkan aikana tuli tottakai uitua meressä ja otettua aurinkoa. Kävimme Vanhassakaupungissa, Lindoksella, Perhoslaaksossa ja 7:llä lähteellä sekä Ixiaksen kylää pääsimme näkemään paikallisen "puksujunan" kyydistä.

Illanviettoa hotellin altaalla

Hotellimme läheistä rantaa

Lomamme kolmantena päivänä kävimme tutustumassa Vanhaankaupunkiin. Rodoksen Vanhankaupungin tunnistaa neljän kilometrin mittaisista kivimuureista. Vanhassakaupungissa on paljon erilaisia myyntikojuja ja satamassa kojuja oli myös joissakin laivoissa.

Viidentenä lomapäivänä vuokrasimme porukalla auton, ja kävimme sen päivän aikana sekä Perhoslaaksossa, 7:llä lähteellä että Lindoksessa.

Perhoslaaksossa näimme kasvillisuutta, vesiputouksia, kilpikonnia, rapuja, ja tietysti laakson nimen mukaan perhosia. Perhoset olivat pääasiassa kiinni joissain puissa tai kasveissa, emmekä juuri nähneet niiden lentävän. Perhoslaakso on varsinkin luontoa rakastavalle ihmiselle oiva nähtävyys. 

Perhoslaaksossa

7:llä lähteellä (Eptá Pigés) kävelimme nuoruudenlähteen pimeän tunnelin läpi kahlaten kylmässä vedessä. Tunnelin pituus on 200 m. Tunnelin pohja ei ollut ihan tasainen, vaan muutamassa kohdassa kivet olivat epätasaisia ja teräviä. Tämän takia tunnelissa ei pystynyt kävelemään kovin nopeasti. En suosittele tätä kokemusta ahtaanpaikankammosta kärsivälle.

Nuoruudenlähteen tunnelin suuaukko

Lindos on niin mahtava paikka, että pelkästään siellä olisi voinut viettää yhden päivän. Kun kävimme näin monessa paikassa saman päivän aikana, aikamme ei riittänyt esimerkiksi Lindoksen Akropolikseen tutustumiseen. Sen sijaan kävimme Lindoksessa uimassa. Siellä uiminen olikin miellyttävämpää kuin hotellimme läheisellä rannalla, sillä Lindoksessa on hiekkapohja, vesi on hyvin kirkasta ja rannan sijaitessa poukamassa, aaltoja ei ole juurikaan.

Kieltämättä oli mahtavaa vielä tässä vaiheessa päästä nauttimaan lämmöstä, kun Suomessa oli jo tullut syksy. Reissun jälkeen on myös kiva päästä taas rutiineihin kiinni. Pieni laulutauko tuli ihan väkisinkin matkan takia, mutta ajattelin, että se saattaa kasvattaa harjoittelumotivaatiotani entisestään. 

Koukussa hyvään oloon

Jälleen psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitys on kasvanut itselläni entisestään. Itsestään ei voi koskaan huolehtia liikaa. Ennemminkin siitä täytyy aina muistuttaa itseään uudelleen ja uudelleen. Sanoisin, että jokaisen ihmisen tulisi vaalia omaa hyvinvointiaan, mutta laulajan pitäisi vaalia sitä vieläkin enemmän. Niin monta kertaa olen itsekin joutunut näkemään sen kantapään kautta, että jos kroppa toimii niin silloin hyvin todennäköisesti toimii myös lauluääni. Jos taas kroppa ei ole ihan kunnossa, en usko, että äänikään voi olla.

Olin onnistunut saamaan jumiin vasemman puolen kaulastani/niskastani viime viikon loppupuolella. Tämä viikko onkin ollut minulla kehonhuoltoviikko, sillä tällä viikolla olen ollut hieronnassa kahteen otteeseen sekä Ladylinella olen käynyt lämpöpilateksessa ja bodybalancessa pariinkin otteeseen. Luonnollisesti olen huolehtinut myös venyttelystä. Lupasin itselleni, että nyt huolehdin itsestäni vieläkin aikaisempaa enemmän. Bodybalanceen olen jäänyt viimeistään nyt koukkuun.

Innostuin Ladylinesta Savonlinnassa, ja minulla olikin siellä jäsenyys heinäkuun ajan. Heti kun tulin Lahteen, vuokrasin täällä Ladylinelta jäsenyyden elokuusta toukokuun loppuun. Olen nyt innostunut varsinkin ryhmäliikunnasta. Ryhmäliikuntojen valikoima on Ladylinella hyvä. Tykkään käydä siellä esimerkiksi seuraavilla tunneilla: lämpöpilateksessa, bodybalancessa, bodypumpissa, hot venyttelyssä, rvp:ssä ja hot nhs:ssä.

Tällä viikolla olen myös miettinyt sitä, että miksei sitä voisi oppia tunnistamaan omasta kropastaan, milloin olisi hyvä keskittyä enemmän kehonhuoltoon. Sen ei aina tarvitse mennä siihen, että reagoi vasta, kun jo sattuu. Ehkä jotkut osaakin tunnistaa sen itsestään, mutta itse en ainakaan ole osannut, ainakaan ennen tätä viikkoa. Olen nimittäin oppinut tällä viikolla uusia asioita kropastani.  Eräs päivä avomieheni totesikin, että olen laihtunut. Ehkä jonkun kilon olenkin, mutta pääasiassa taidan vain seistä ryhdikkäämmin ja kannatellummin.

Tällä viikolla henkistä hyvinvointiani on lisännyt se, että minulle tarjottiin sopimusta myös ensi kaudeksi Savonlinnan Oopperajuhlakuoroon. Päivitin keikkakalenteriini ne kuoron esitykset, joissa olen ensi kaudella mukana.

 Lähdemme avomieheni kanssa viikoksi Rodokselle ensi viikon torstaina. Seuraavaa postausta kirjoitankin vasta sitten loman jälkeen. :)

 Eipä muuta kuin hyvää alkavaa viikkoa lukijoilleni!