torstai 29. lokakuuta 2020

Duo Milja & Lotta

 

Minulle on jäänyt muutama hyvä ystävä opiskeluajoilta, joihin pidän yhteyttä säännöllisesti. Yksi heistä on ystäväni Lotta, jonka kanssa meillä on myös laulu ja kitara - duo. Olemme esiintyneet yhdessä useamman vuoden ajan erityyppisissä tilaisuuksissa kuten häissä, syntymäpäiväjuhlissa, pikkujouluissa ja olemme tehneet myös useampia yhteisiä konsertteja. 

 


Pikkujoulukeikalta vuodelta 2014

Maailman vesipäivä -tapahtumasta vuodelta 2015

 

Syntymäpäiväkeikalle menossa vuonna 2016
 

Tämä alimmaisin kuva on viime vuoden joulukonsertistamme, jonka pidimme kolmistaan yhdessä toisen ystäväni, säestäjäni Marjan kanssa. Konsertissa esiinnyimme hyvin monipuolisesti, sillä jokainen meistä pääsi laulamaan, esiinnyimme välillä duona ja välillä triona. Toivottavasti pääsisimme pitämään joulukonsertin myös tänä jouluna. Mielestäni joulu ei ole mitään ilman esiintymisiä ja musiikkia. Itse olen esiintynyt joulukirkossa jo pienestä pitäen. Siitä se joulu aina alkoikin.


p.s. Otappa vielä seurantaan meidän duon uusi ig-tili @duomiljajalotta

 Mikäli juhlistasi puuttuu vielä musiikki, otappa meihin yhteyttä sähköpostitse:

duomiljajalotta@gmail.com


 

lauantai 10. lokakuuta 2020

Syyskuulumisia

 

Heipparallaa pitkästä aikaa!


Syksy on alkanut niin vauhdilla, että minulla on melkein ajantaju mennyt. Juuri tänään tajusin, että ensi viikolla ollaan jo lokakuun puolessa välissä, mikä tuntuu tosi oudolta.

Elokuun 31. päivä minulla alkoi syyslukukausi Wellamo-opistossa. Oppilaina jatkoi osa vanhoista tutuista, mutta mukana on myös uusia kasvoja. Itselleni on hyvin rikasta saada opettaa eri-ikäisiä oppilaita. Ikähaitari on sellainen, että nuorin oppilas on koululainen ja vanhin eläkeikäinen. 

Syksy tuo monesti mukanaan myös stressiä. Onko se sitten työstä aiheutuvaa tai jostain muusta. Kaikki asiat tietysti vaikuttavat, ja monesti useat eri asiat kuormittavat meitä samanaikaisesti. Silloin täytyy muistaa levätä ja irtaantua arjesta. Omalla kohdallani tunnollisuus on yksi piirre, mikä aiheuttaa minulle sitä, että kuormitun helposti liikaa.

Olen huomannut, että yksi minun akkujeni latautumisen edellytys on hiljaisuus. Tämä varmasti siksi, että molemmissa töissäni ensinnäkin taustaääntä on paljon. Tällä viikolla olen antanut itselleni aikaa myös levätä. Torstaina minulla oli vapaapäivä molemmista töistäni ja käytinkin sen hyödykseni, kun pääsin saunomaan, hierojalla käymään ja pysähdyin muutenkin nauttimaan hiljaisuudesta. Opittavaa minulla on vielä varmasti tästä asiasta, kun suorittajaluonne vähän meinaan olla. Mutta ainakin nyt ollaan oikealla tiellä. 
 
Lisäksi yksi tärkeä asia itselleni on ulkoilu, ja kesällä aloitinkin hölkkälenkkien tekemisen. On ollut mukava huomata, miten kunto on noussut tämän vuoden aikana, kun alkuvuodesta aloitin säännöllisen lenkkeilyn. Sitä vaan jossain vaiheessa huomasi, että askel alkoi olemaan niin kevyt, että oli helppo lähteä hölkkäämään. Jossain vaiheessa huomasin myös laihtuneeni tai oikeastaan sen huomasivat ensin läheiseni.

Koska sinä olet viimeksi pysähtynyt arjessasi ja muistanut ladata akkuja?

p.s. Tässä lähiviikkoina olemme alkaneet treenaamaan kitaristiystäväni kanssa. Ajattelin kirjoitella siitä lisää blogiini lähiaikoina. Pysytteleppä siis kuulolla!




sunnuntai 31. toukokuuta 2020

Blogihaaste



Moikkelis, päätin tarttua Päijätmedian upean Elsalinnean heittämään haasteeseen ja vastata seuraaviin 30 kysymykseen.


1. Koko nimesi ja mistä se tulee?

Milja Katariina. Vanhemmat halusivat antaa minulle nimen, jota ei ihan jokaisella ole. Koko elämäni aikana olenkin tavannut vaan muutaman muun, jonka nimi on Milja.


2. Pituus?

Noin 152 cm. Lyhyeksi jäin, niinkun äitinikin.


3. Mitä katsot TV:stä juuri nyt?

Tällä hetkellä Netflixistä tulee katsottua Frendejä. Se on vaan yksi parhaimpia ohjelmia, mitä tiedän. TV:stä tulee aika vähän mitään, mitä tulee katsottua. Olen vähän sivusilmällä katsonut näitä uusia realityohjelmia. Lisäksi näin korona-aikana olen tykännyt katsoa myös uutisia, että tietää vähän, missä mennään. En kuitenkaan ole katsonut joka päivä, koska se vouhotus menee myös välillä niin yli.


4. Mikä ihmetyttää tällä hetkellä?

Miten nopeasti tämä viikko onkaan mennyt.
 

5. Suurin haaveesi?

Elää pitkä ja hyvä elämä niin, että saan toteuttaa itseäni mahdollisimman paljon.
 

6. Tämän vuoden suunnitelmat?

Päivä kerrallaan. Sen tässä korona-aikana on kyllä oppinut. Ylipäätään se, että on saanut tehdä töitä, on ollut tämän korona-ajan pelastus. Tähän kohtaan sanoisin, että suunnitelmiin kuuluu mm. töiden teko sekä laulunopetuksessa odotan sitä, että syksyllä pääsisin taas liveopetuksen pariin.




7. Lempiruoka?

Ruokaisat salaatit ja erilaiset kalaruoat. Nyt olen itse innostunut tekemään erilaisia pataruokia, jotka ovat olleet todella hyviä, vaikka itse sanonkin.


8. Mitä harrastat?

Tällä hetkellä lenkkeilen aikalailla päivittäin. Ennen epidemia-aikaa kävin säännöllisesti salilla. Treenasin kesän jälkeen useamman kerran Pt:n kanssa ja hän teki minulle oman saliohjelman. Musiikkia ja laulamista ei omalla kohdallani voi sanoa harrastukseksi, sillä se on ammattini.


9. Paras vuodenaika?

Kesä, ehdottomasti.


10. Lempielokuvasi?

Ei nyt tule mitään yhtä tiettyä mieleen, mutta tykkään ylipäätään katsoa romanttista hömppää, kauhuleffoja tai actionleffoja.


11. Kahvi vai tee?

Kahvi, sillä päivä vaan lähtee käyntiin. Syksyisin ja talvisin tulee juotua myös iltateetä, mutta kahvi on omalla kohdallani kovemmassa käytössä ympäri vuoden.




12. Mikä on parasta elämässä juuri nyt?

Pysyvyys. Se, että ylipäätään on töitä tällaisena aikana, sekä läheiset ihmiset ympärilläni.


13. Mihin kaupunkiin haluaisin matkustaa seuraavaksi?

Jaa-a, empä ole ajatellut. Nyt kesällä matkustaminen tulee keskittymään kotimaan matkailuun, ja mikäs sen parempi kohde, kuin äitini omistama mökki, joka on noin 130 km Lahdesta. Myös isäni mökillä olisi tarkoitus päästä käymään tänäkin kesänä.


14. Horoskooppimerkkisi? Uskotko horoskooppeihin?

Oinas. Äiti on aina sanonut, että minussa on sekä oinasta että kaloja. En ole itse niin huolella perehtynyt horoskooppeihin, mutta kyllä niihin osittain uskon.
 

15. Esikuvasi?

Heitä on montakin: äitini, anoppini, yksi työkaverini jne..


16. Mitä haluaisit oppia vuonna 2020?

Haluaisin oppia vähemmän suorittamaan elämää.




17. Kuinka monta lasta haluaisit?

 Yksi tai kaksi.


18. Mitä piirrettä inhoat ihmisissä?

Teennäisyyttä ja ilkeyttä.


19. Kallein ostoksesi?

Oma auto, ainakin toistaiseksi. Tietysti myös häämme, joita vietettiin kesällä 2018.


 20. Epäsuosittu mielipiteesi?

Jaa, eipä nyt heti tule mieleen sellaista.


21. Mitä ihailet toisissa ihmisissä?

Positiivista elämänasennetta, aitoutta sekä ihmisläheisyyttä.


22. Mikä inspiroi juuri nyt?

Kevät ja auringonpaiste.


23. Suurin paheesi?

Kahvi, suklaa ja punaviini.
 

24. Mitä odotat?

Kesää ja lomaa.
 

25. Unelmien työpaikka?

Työ, jota saan tehdä ihmisten parissa ja jossa saan hyödyntää myös musiikillista osaamistani.


26. Tärkeät ominaisuudet toisissa ihmisissä?

Kohtaan paljon ihmisiä päivittäin molempien töideni kautta. Yksi tärkeä ominaisuus, mitä itse suuresti arvostan on silmiin katsomisen taito. Sitä ei läheskään kaikki osaa tai vaan uskalla tehdä. Ylipäätään myös läsnäolo ja hetkeen pysähtymisen taito. Sekin, että ihmisen kohdatessa minulle välittyy se tunne, että tätä ihmistä kiinnostaa, mitä hänelle juuri sillä hetkellä sanon.


27. Biisi, jota kuuntelet tällä hetkellä?

Niitä on monia. Lähiaikoina lenkillä on tullut kuunneltua esimerkiksi Christina Perrin kappaleita.


28. Uskotko kohtaloon?

Uskon, ehdottomasti.
 

29. Mitä haluat saavuttaa seuraavan viiden vuoden aikana?

No kyllähän se oma asunto ja perhe ovat listalla.


30. Oletko koskaan menettänyt ystävää?

Kyllä, mutta saanut myös uusia tilalle.



Heitän tämän haasteen jokaiselle halukkaalle.

Tässä postauksessa käyttämäni kuvat ovat menneeltä viikonlopulta, kun olimme äitini omistamalla kesämökillä käymässä.


Eipä muuta kun hyvää ja aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!



maanantai 20. huhtikuuta 2020

Uudenlaisen arjen opetteleminen


Tervehdys,

edellisestä postauksestani on jälleen vierähtänyt aikaa. Olen tässä useampaan otteeseen ollut kirjoittamassa tänne, mutta myös omalla kohdallani tämä uuden arjen opetteleminen on vienyt aikaa ja totuttelua. Tietysti mielessäni on ollut, että ennen pitkää minulla on jälleen aikaa pysähtyä kuuntelemaan omia ajatuksiani ja kertoa täälläkin, mitä minulle kuuluu nyt.

Teen tällä hetkellä vielä toistaiseksi kahta työtä lähes toukokuun puoleen väliin asti; olen lähikaupassa myyjänä ja opetan Wellamo-opistossa laulua tämän kevään etänä. Käytän opetuksessani Teamsia, Zoomia sekä Skypeä. Lisäksi lähetän oppilailleni äänityksiä harjoituksista, joita olemme tunnilla tehneet, sekä teen myös oppilailleni erilaisia äänityksiä niistä kappaleista, joita heillä on työnalla. Tarvittaessa lähetän oppilailleni nuotteja tai muuta laulamiseen liittyvää materiaalia sähköpostin välityksellä. Alkuun tämä etäopetus vähän jännitti minua ja vei vähän aikaakin, että opetukseen alkoi löytymään rutiinia, mutta yllättävän hyvin tähän on kuitenkin alkanut tottua. Tietenkään opetus ei voi olla etänä samanlaista kuin se livenä on, mutta ainakin teen parhaimpani. Ja se riittää.

Yksi harmillinen peruuntuminen tähän kevääseen oli Opera Telluksen The Sound of Music:n esitysten siirtyminen. Nämä esitykset piti alunperin olla juuri viime viikolla Helsingin Kanneltalossa. Tämän takia minulla oli viime viikko lomaa kaupalta.

Yllättävän paljon sitä kuitenkin on tekemistä kotona ja sitä on myös oppinut pysähtymään hetkeen erilailla kuin yleensä normaaliarjessa ja olen tänä epidemia-aikana oppinut ehkäpä myös olemaan armollisempi itseäni kohtaan. Olen kuitenkin luonteeltani sellainen tyypillinen suorittaja-luonne. Ja onhan tässä uudessa arjessa muitakin hyviä puolia, sillä nyt olen itse esimerkiksi innostunut kokeilemaan uusia reseptejä, tehnyt kevätsiivousta, pitänyt etäviinittelyitä ystävieni kanssa, sekä keskustellut isänikin kanssa Skypen välityksellä.


Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille ja muistetaan tsempata toinen toisiamme tämän arjen keskellä!



lauantai 22. helmikuuta 2020

Vähitellen taas elävien kirjoissa





Heipsan!




Blogissani on nyt vallinnut hiljaiselo mielestäni jo aivan liian pitkän aikaa, ja siitä syystä, että tammikuussa olen vaan yksinkertaisesti tehnyt todella paljon töitä. Silloin ensimmäinen asia kotiin päästyäni ei ole todellakaan ollut, että avaisin läppärin ja alkaisin kirjoittamaan blogiani. Toinen syy tähän hiljaiseloon on myös se, että olen sairastanut reilun kolmen viikon ajan. Ensin olin flunssassa ja kuumeessa, lisäksi sairastin myös useamman jälkitaudin. Kerkesin välillä palaamaan töihinkin, mutta sairaslomaa oli jälleen vaan pakko hakea lisää. Sitä tässä mietinkin, että olen viimeksi sairastanut näin, kun olen ollut lapsi. Silloin monesti flunssan jälkeen olikin jälkitaudit päällä.

Olen nyt lähiaikoina saanut jonkin verran kyselyitä laulutunneista, ja valitettavasti joudun ilmoittamaan, etten tällä hetkellä pysty ottamaan uusia oppilaita. Tämä kevät on minulla sen verran työntäyteinen. Toki jos laulutunnit kiinnostaa, kannattaa lukaista tarkasti Wellamo-opiston tulevan lukuvuoden kurssitarjonta, kun se julkaistaan netissä alkukesästä.

Yksi asia, mikä tässä on itseäni lähiaikoina mietityttänyt, on se oma jaksaminen arjessa. Sillä minulle on käynyt näin aikaisemminkin, että arvioin oman jaksamiseni yläkanttiin. Silloin alankin sitten helposti sairastelemaan. Kun itse ei osaa arvioida omaa jaksamistaan, niin kroppa kyllä muistuttaa. Eli jatkossa pyrin tekemään töitä maltillisemmin, ja opettelen pysähtymään hetkeen tai ylipäätään relaamaan, kun minusta siltä tuntuu. Täytyy muistaa olla itselleen myös armollinen, sillä kukaan meistä ei ole mikään kone.


Akkujen lataamista pääsen onneksi toteuttamaan jo ensi viikolla, sillä minulla alkaa viikon loma! 

Eipä muuta kuin hyvää lomaa kaikille talvilomaa viettäville ja voimia kaikille omassa arjessaan ahertaville! 


P.S. Nyt kannattaa kurkata keikkakalenteriini, johon olen päivittänyt tämän kevään omat esityspäiväni The Sound of Music -musikaaliproduktiossa. Liput: Lippu.fi. 




keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Ajatuksia oman konsertin jälkeen


Tuntuu todella oudolta ajatella, että alle kahden viikon päästä on jo jouluaatto ja pian myös vuosi vaihtuu. Tämä loppuvuosi on mennyt mielestäni hyvinkin nopeasti. Monesti minulla on ollut mielessäni, että kirjoittaisin ajatuksiani enemmänkin täällä blogini puolella tai joku kerta olenkin kirjoittanut lähes valmiin tekstin, mutta loppupeleissä olenkin ollut niin kriittinen kirjoittamani tekstin suhteen, että se onkin jäänyt julkaisematta. Tänä syksynä minulta ei olekaan ilmestynyt tänne kovinkaan montaa postausta. Yksi syy on tuo edellämainitsemani, sekä se, että aika on hyvin rajallista joinakin päivinä. Lisäksi silloin, kun aloin kirjoittamaan tätä blogia, päätin myös sen, etten väkisin ala kirjoittamaan postauksia, jos ei siltä tunnu.

Olen luonteeltani sellainen ihminen, että minulla täytyy olla "monta rautaa tulessa samaan aikaan". Arjessani tämä näkyy siinä, että teen kahta eri työtä: toimin laulun tuntiopettajana Wellamo-opistossa sekä työskentelen lähikaupassa. Lisäksi musiikki ja erityisesti oma laulaminen ovat minulle hyvinkin tärkeitä asioita, ja minulla onkin aina jokin projekti työnalla.

Viime viikonloppuna pidimme parin kollegani kanssa joulukonsertin Lahden Musiikkimaassa. Olin juuri ollut flunssassa, mutta onneksi kuitenkin pystyin laulamaan konsertissa. Se oli itselleni hyvinkin antoisaa. Muutaman kappaleen jouduin kuitenkin jättämään ohjelmasta pois oman puolikuntoisuuden vuoksi. Se mikä oli konsertissamme kiva juttu, lauloimme jokainen, jokaisella oli sooloja ja lauloimme myös yhdessä stemmoissa. Meillä oli muutama perinteinen joululaulu, kuten Varpunen jouluaamuna sekä Sydämeeni joulun teen. Ohjelmassamme oli näiden hartaampien joululaulujen lisäksi myös hilpeämpiäkin joululauluja. Saliin olimme saaneet mukavan tunnelman esimerkiksi valaistuksen ansiosta. Meille jäi konsertin jälkeen niin hyvä mieli, että totesimme: "Ensi vuonna uusiksi". Ja mitäpä joulunaika olisikaan ilman joulukonsertteja? Itse olenkin tottunut esiintymään jouluisin jo pikkutytöstä lähtien. Samalla siinä virittäytyy itsekin joulun tunnelmaan. Ja sen voin sanoa, että ihan erilainen tunnelma siinä on kuunnella joulukonserttia livenä. Niinhän se aina on, minkä vaan musiikin suhteen.

Tämä joulukuu on siinä mielessä itselleni väljempi kuukausi, kun Wellamo-opiston opetukseni ovat joulutauolla. Tässä kerkiää opettaja vähän huilahtamaan, vaikka töitä teenkin lähikaupassa.
Opetukseni jatkuvat sitten taas heti loppiaisen jälkeen.







 


Ihanaa joulunaikaa sinulle, lukijani!




tiistai 26. marraskuuta 2019

Joulukonsertti




Kuva: Heli Mielonen


Tänäkin vuonna meillä on tulossa jo perinteeksi muodostunut joulukonsertti. Pidämme konsertin kahden kollegani kanssa, ja konsertissa tullaan kuulemaan laulu-, piano-, sekä kitaramusiikkia. Musiikkityyleinä meillä on sekä klassinen-, että kevytmusiikki.

Konserttipaikkana on Lahden Musiikkimaan sali (Hämeenkatu 5 F), jonne sisäänkäynti on Rauhankadun puolelta. Pääsymaksu tähän konserttiin on 10€, joka sisältää myös ohjelman. Konsertissa esitämme perinteisiä joululauluja ja lisäksi vähän harvemmin kuultuja lauluja.



Lämpimästi tervetuloa konserttiimme!






maanantai 16. syyskuuta 2019

Tehokas alku viikolle


Moikka,

täällä on tänään viikko lähtenyt hyvinkin tehokkaasti käyntiin.

Päiväni alkoi jo klo 4.50 herätyksellä, kun minulla oli avausvuoro kaupalla. Nyt kun opetushommat pyörähtivät jälleen käyntiin syyskuun alussa, minulla on tässä parhaillaan menossa reilun kahden viikon työputki. Torstaina on tiedossa vapaapäivä ja silloin minulla onkin hemmottelua.

Tapaan todella paljon ihmisiä päivän aikana molemmissa töissäni, ja se on ehdottomasti yksi niistä töideni palkitsevimmista puolista. Lähikaupassa työskentelyssä yksi parhaimpia puolia on se, kun asikkaat ovat tuttuja naamoja ja sitä jollain lailla tunnetaan puolin ja toisin. Itse olen tuolla kaupalla ollut alusta pitäen sellainen työntekijä, joka hyräilee/lauleskelee töitä tehdessään. Tästä minut useampi asiakas siellä tunnistaakin. Tänään esimerkiksi lauloin Koffin kuskille "voiko ihanammin päivän enää alkaa..."

Tänään minulla oli tuplatyöpäivä. Kaupan aamuvuoron jälkeen kerkesin käymään kotona, mutta lähdin siitä jo hyvin pian Nastolaan opettamaan. Opetushommissa ehdottomasti yksi palkitsevimmista asioista on se, kun oppilas kokee uusia oivalluksia. Tänään ilahduttavaa oli se, että ainakin yksi oppilas oli saanut oivalluksia jo ensimmäisen laulutunnin jälkeen.



Kaikin puolin minulla oli hyvin palkitseva tämä maanantai, kunnon tehomaanantai.


Miten sinulla on lähtenyt tämä viikko käyntiin?


tiistai 3. syyskuuta 2019

Kolmas lukuvuosi Wellamo-opistossa


Heippa kaikille lukijoilleni,

olen nyt ollut täällä blogin puolella todella laiska, kun en ole julkaissut mitään reiluun kuukauteen. Jonkun verran olen päivitellyt kuulumisiani Instagramin puolella, mutta täällä se on jäänyt lähinnä ajatuksen tasolle.

Loman jälkeen arkeenpaluu tapahtui minulla ensin töitä tehden lähikaupassa. Eilen minulla alkoi jälleen opetukset Wellamo-opistossa laulun tuntiopettajana ja tämä alkanut lukuvuosi on samalla minun kolmas vuoteni Wellamo-opistossa. Minulla on useampi uusi oppilas ja osa vanhoista oppilaistani jatkavat. Viikossa minulla on siellä edelleen kaksi opetuspäivää eli opetan maanantaisin Nastolassa ja keskiviikkoisin Orimattilassa. Aikaisempiin vuosiin nähden sain nyt muutaman opetustunnin lisää.

Uusien lauluoppilaiden kanssa opetus alkaa minulla aina ensin tutustumisella. Luonnollisesti tähän tutustumiseen menee vähän aikaa ja vähitellen sitä alkaa oppimaan sen, millä tavoin kukakin oppilas oivaltaa asioita. Oppilaita minulla on eri tasoisia; toiset ovat käyneet laulutunneilla aikaisemminkin, toiset eivät. Lisäksi toiset soittavat tai ovat aikaisemmin soittaneet jotain instrumenttia. Myös nuotinlukutaidossa löytyy eroavaisuuksia, sillä toiset osaavat nuotteja jonkun verran ja toiset eivät ollenkaan. Tämä on tietysti yksi asia, mikä tuo haasteita opetukseen. Olen kuitenkin aina pitänyt haasteista, ja minunhan tehtävä se on opettajana ratkoa niitä haasteita. Jokainen oppilas on kuitenkin aina oma yksilönsä, ja tästä aina pyrinkin lähtemään liikkeelle opetuksessani. Esimerkiksi harjoitus tai mielikuva, mikä toimii toisella, ei välttämättä toimi sitten taas toisella oppilaalla.

Laulunopetus on mielestäni todella mielenkiintoista, ja vielä näin kesätauon jälkeen tuntuu todella mahtavalta päästä tekemään opetushommia. Näin saan tehtyä niitä oman alan töitä, ja tämä on myös hyvää vastapainoa kaupan töilleni.


Ihanaa alkanutta viikkoa ja syyskuuta sinulle lukijani!





keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Kuulumisia


Kuva: Heli Mielonen

Heipsan,

Täällä on työt lähtenyt käyntiin kahden viikon lomani jälkeen, ja heti ensimmäisenä viikkona teinkin 39 h töitä kaupalla. Laulunopetus Wellamo-opistossa alkaa vasta 2.9., ja sitä odotankin innolla, että pääsee taas kunnolla kiinni arkirytmiin. Miehelläni on ensi viikolla viimeinen kesälomaviikko. Onneksi minulla on sillä viikolla ainoastaan aamuvuoroja, niin kerkiämme tekemään asioita myös yhdessä. Reilun kahden viikon päästä vietämmekin sitten ensimmäistä hääpäiväämme, ja tuolloin olemme molemmat vapaalla. Saapi nähdä, mitä kivaa yhdessä keksimmekään.

Loman jälkeen minulla on ollut kovasti sisustusintoa, ja me kävimmekin Ikeassa viime viikon perjantaina. Sieltä mukaamme lähti tv-taso, muutama seinälle tuleva hylly, puinen leikkuulauta, paistinpannu sekä kylpypyyhkeitä.

Uutta intoa olen saanut sekä laulamiseen että liikunnan harrastamiseen. Olen useamman vuoden ajan miettinyt, että jonain päivänä haluan treenata personal trainerin kanssa. Nyt tämä toive toteutuu, kun minulla on ensimmäinen treeni personal trainerin kanssa huomenna.

Olen alkanut suunnittelemaan tulevia prokkiksiani musiikin parissa. Tällä hetkellä minulla on työnalla saksankielisiä liedejä ja suunnitteilla on myös ranskankielistä ohjelmistoa. Vakkaripianistini lisäksi tarkoitus olisi alkaa harjoittelemaan sekä erään huilistin että myös erään kitaristin kanssa. Näillä kokoonpanoilla on aikomus järjestää konsertteja lähitulevaisuudessa.

Tulevana keväänähän olen mukana Opera Telluksen The Sound of Music -produktiossa Helsingissä. Opera Telluksella on muuten tulossa avoin koe-esiintyminen tämän edellämainitun produktion lapsirooleihin sunnuntaina 18.8. ja hakuaikaa on vielä 4.8. asti. Mikäli tiedät laulavia nuoria ja/tai lapsia, kerroppa tästä upeasta mahdollisuudesta eteenpäin. Tarkat tiedot tästä koe-esiintymisestä löytyy Opera Telluksen nettisivuilta seuraavan linkin kautta:
https://www.operatellus.fi/press?fbclid=IwAR1AznN6EvF9xoU3SMQG2Gt9C3nW1DzcG7g7PI9Mn7M0mR0_N268G8dQU80




sunnuntai 21. heinäkuuta 2019

1,5 viikon roadtrip


Tämä kahden viikon lomamme on ollut reissaamista ja lomailua neljässä eri paikassa: Salo-Kylmäkoski-Kangasniemi-Kuopio.

Ensimmäinen kohteemme oli Salo, jossa sijaitsee isäni mökki.




Mieheni kanssa olimme nyt ensimmäistä kertaa yhdessä tällä mökillä. Saimme viime kesänä sinne kutsun, mutta juuri silloin olivat minun polttarini. Itse olin viimeksi käynyt isäni mökillä varmaan 10 vuotta sitten. Isäni on upeasti kunnostanut mökkiä. Sinne on rakennettu kuisti, lasitettu parveke ja kattokin on laitettu uusiksi. Myös pihamaahan on panostettu ja sinne on istutettu erilaisia kukkia. Pihamaalta löytyy myös kasvimaa.

Vietimme iltaa isäni ja hänen naisystävänsä kanssa. Pääsimme nauttimaan myös mökin saunasta ja tarjoilut olivat todella mahtavat.




Täältä matkamme jatkui äitini omistamalle Kylmäkosken mökille. Vietimme juhannusta tällä kyseisellä mökillä äitini ja veljeni kanssa. Nyt saimme kuitenkin olla ihan kahdestaan. Matkan varrella oli Urjalan makeistukku, jossa poikkesimme myös.




Kylmäkoskella kerkesimme olemaan sunnuntaista perjantaihin ennen Kangasniemelle menoa. Kelit eivät olleet meidän siellä ollessamme niin lämpimät, mitä ne ovat yleensä heinäkuussa. Yksi aurinkoisempi ja lämpimämpi päivä kuitenkin oli, ja se päivä menikin pääasiassa maalaamishommissa. Toki myös rentouduimme ja saunoimme siellä. Olemme kuitenkin mieheni kanssa molemmat sellaisia ihmisiä, että olemme mökillä aina kovasti tekemässä ja touhuamassa jotain. Mökillä haluamme viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkona.




Kangasniemellä majoituimme omakotitalossa mieheni vanhempien kanssa. Kangasniemen laulukilpailut ovat olleet yksi tämän vuoden tavoitteitani siitä asti, kun sain tietää valinnastani kilpailuihin.

Olen harvoin täysin tyytyväinen laulamiseeni, ja niin kävi tälläkin kertaa. Jokainen esiintymiskokemus on joka tapauksessa tärkeä laulajalle, sillä aina niistä jotain oppii. Alkukilpailun jälkeen sain jokaiselta lautakunnan jäseneltä palautteen kasvotusten, ja palaute onkin todella arvokasta laulajalle. Sen ansiosta tiedän, mihinkä asioihin minun tulee kiinnittää huomiota harjoittelussani. Nyt matka jatkuu jo seuraavia tavoitteita kohti.  Tässä kohtaa yksi viisas ihminen sanoisikin: "Ei pidä jäädä tuleen makaamaan!"


Hiltulanlahti
Maisema Puijon tornista

Näitä yllä olevia kuvia katsellessa tulee väkisinkin miettineeksi, miten kaunis onkaan Suomen luonto. Tämän vuoden aikana olimme olleet ulkomailla jo pariinkin otteeseen, ja nyt oli mahtavaa viettää tämä loma kokonaan Suomessa. Niin paljon on Suomessakin nähtävää ja koettavaa!

Kävimme mieheni kanssa nyt ensimmäistä kertaa Kuopiossa yhdessä. Itse olin käynyt Kuopiossa viimeksi joku 10 vuotta sitten ja miehelleni tämä oli ensimmäinen kerta. Majoituimme Hiltulanlahteen tätini mökille. Näimme myös molempia Kuopiossa asuvia serkkujani ja heidän lapsiaan. Nämä lapset ovat olleet viimeksi ihan pieniä, kun näimme viimeksi. Tätini vei meidät Puijon torniin ihailemaan maisemia. Tämä on yksi niistä ehdottomista nähtävyyksistä mikäli joskus käyt Kuopiossa.

Kotiin saavuimme keskiviikkona ja kotiin olikin todella kiva tulla tämän reissun jälkeen. Meidän roadtrip kesti 1,5 viikkoa ja sille tuli pituutta noin 1200 km.

Huomenna palaamme molemmat jälleen töihin.

Eipä muuta kuin oikein hyvää ja aurinkoista viikon alkua kaikille lukijoilleni!

 



tiistai 2. heinäkuuta 2019

Miten minä lataan akkuja?







Kun opiskelin Lahden ammattikorkeakoulussa, muistan olleeni huono akkujen lataaja. Tämä vaikutti yöuniini, sillä työstin työnalla olleita kappaleita yöaikaankin, ja eihän sitä silloin saanut mitenkään hyvin nukuttua. Kovan työnteon vastapainoksi on luonnollisesti hyvä osata myös ladata niitä akkuja, ettei "pala loppuun". Tähän alle olen listannut niitä asioita, joiden avulla minä lataan akkujani.


Jooga/pilates/bodybalance

Kävin viimeksi eilen illalla bodybalancessa, ja se teki todella hyvää. Bodybalancessa pidän siitä, kun tunnilla saattaa saada hienkin pintaan ja vastavuoroisesti siellä myös venytellään ja keskitytään kehonhuoltoon. Pidän myös joogasta sekä pilateksesta. Käyn tunneilla Fitness24Sevenissä, jossa on bodybalancen lisäksi myös joogaa. Pilatesta siellä ei ainakaan tällä hetkellä ole. 


Musiikin kuuntelu

Kuuntelen paljon klassista musiikkia, mitä minulla on sillä hetkellä työnalla. Lisäksi työni puolesta kuuntelen myös niitä kappaleita, joita lauluoppilaani työstävät. Silloin kun olen vapaalla, kuuntelen mielelläni jotain ihan muuta. Välillä on mukavaa laittaa jotain oikein rauhoittavaa musiikkia päälle, vaikkapa samalla kun venyttelee.


Lukeminen

Lukeminen kuuluu minulla monesti lomaan. Kun taas arjessa minulla meinaa olla liian vähän aikaa lukemiseen. Nyt olen kuitenkin innostunut Storytellin äänikirjoista, vaikka mielestäni lukukokemukseen parhaimmillaan kuuluukin se, että kirjaa pääsee samalla hypistelemään. Äänikirjat ovat silloin käteviä, kun samalla haluaa tehdä jotain muuta. Äänikirjat ovat myös hyvä vaihtoehto musiikin kuuntelemiselle esimerkiksi lenkillä ollessaan tai matkustaessaan.



Oma aika

Vaikka kovasti teemmekin mieheni kanssa asioita yhdessä, vastapainoksi sitä välillä kuitenkin kaipaa sitä omaa aikaa, jolloin voi tehdä niitä omia asioita, kuten blogin kirjoittaminen, lukeminen, omien sarjojen katsominen Netflixistä. Ylipäätään sellainen oma aika on itselleni tärkeätä, jolloin kerkiää oikein kunnolla pysähtymään ja miettimään, mitä asioita omassa päässä juuri silloin pyörii. Siinä samalla monesti tulee vähän tehtyä pientä itsetutkiskelua ja analysoitua, miltä elämä milläkin hetkellä tuntuu, ja miten kiitollinen sitä onkaan asioista, joita on elämässään.


Leffan tai sarjan katsominen

Yhdessä rentoudumme iltaisin katsomalla jotain sarjaa ja välillä katsomme myös leffoja. Yleensä arki-iltaisin tähän jälkimmäiseen ei kuitenkaan ole tarpeeksi aikaa. Katsoimme juuri kaikki Frendit varmaan kolmatta kertaa yhdessä ja sitten aloitimme Blacklistin viimeisimmän kauden katsomisen Viaplaysta. Tämä jälkimmäinen on muuten jännä sarja, voin ehdottomasti suositella.


Miehen ja/tai ystävien kanssa

Välillä sitä haluaa ladata niitä akkuja viettämällä sosiaalista elämää miehen ja/tai ystävien kanssa sellaisen porukan kanssa, jossa tietää viettävänsä takuuvarmasti hauskan illan. Minulla on muutama oikein hyvä ystävä, joiden kanssa tavataan monesti lounaan merkeissä tai musiikkiin liittyvissä yhteisien projektien kautta. Minulla on lisäksi vakkarihieroja, vakkarikampaaja, vakkariripsienhuoltaja jne.., joiden kanssa pääsen aina samalla vaihtamaan kuulumisia, kun käyn heidän vastaanotoillaan. Tällaiset hetket päivässä ovat myös niitä kivoja sosiaalisia kohtaamisia. Tietysti ne hetket toimivat samalla myös akkujen lataamisena sekä päivän hemmotteluhetkenä. 


Mökillä tai luonnossa

Meillä alkaa molemmilla mieheni kanssa kahden viikon loma nyt perjantaina. Loman yksi ehdoton kohokohta on Kangasniemen laulukilpailut (13.-14.7.). Ennen sitä pääsemme kuitenkin lataamaan akkuja äitini omistamalle mökille Kylmäkoskelle sekä käymme myös Salossa isäni omistamalla mökillä.

Loma-aikaan ajattelin rauhoittua myös blogini puolella, mutta tarkoitus olisi päivitellä kuulumisiani blogini facebook-sivuilla. Olethan käynyt tykkäämässä jo näistä sivuistani? Suora linkki sivuille löytyy yläpalkista.

 Oikein hyvää heinäkuun alkua kaikille lukijoilleni!



tiistai 25. kesäkuuta 2019

Meidän juhannus


Olin juhannuksena töissä, mutta lauantai oli minulla täysin vapaa, niin pystyimme olemaan Kylmäkosken mökillä pari yötä. Tämä on sama mökki, jossa olen viettänyt lähes poikkeuksetta kaikki lapsuuteni juhannukset. Olemme tästäkin asiasta samaa mieltä mieheni kanssa, että mökkeily nimenomaan kuuluu juhannukseen. 



Meidän juhannukseemme sisältyi saunominen, pihatyöt, uiminen, lautapelit, luonnollisesti söimme hyvin ja juhlimme keskikesän juhlaa onnistuneesti äitini ja veljeni kanssa. Enkä suinkaan unohtanut laulamistakaan juhannuksen aikana, eikä nyt ennen kisoja pidäkään. Kangasniemen laulukilpailuihin on nyt alle kolme viikkoa, ja se on samalla yksi tapahtuma, joka osuu kahdelle lomaviikollemme. Tällä lomalla tulemme reissaamaan kotimaassa. Pidän Suomen kesästä, ja varsinkin näin kesäaikaan autolla lähteminen on niin helppoa. Ajaminen on myös mukavampaa näin kesällä kun vertaa sitä syksyyn, saatikka talveen. 




Vietitkö sinä juhannusta mökillä vai kaupungissa?

tiistai 18. kesäkuuta 2019

Viime viikon laulukurssista


Olin viime viikolla Sirkan ja Ilonan laulukurssilla Helsingissä. Minulla oli myös muutamana päivänä töitäkin Lahdessa, mutta tunteja minulla oli kuitenkin vähemmän, niin sain kaiken hyödyn irti tästä laulukurssista. Samalla näin perhettäni Helsingissä ja olin useamman yön siellä.

Laulukurssin tarkoituksena minulla oli työstää kisakappaleitani näin kuukausi ennen Kangasniemen laulukilpailuja. Tämän viikon aikana sain vielä niin paljon apuja ja vinkkejä näiden kappaleiden suhteen. Olen nyt ollut todella iloinen, että pääsin tälle laulukurssille.

Laulukurssien ideanahan on, että ne ovat yleensä kestoltaan noin viikon pituisia. Voi olla myös lyhyempiäkin kursseja, mutta tämä taitaa olla se yleisin kesto. Jokainen oppilas kävi tunneilla päivittäin, ja tähän kurssiin sisältyi sekä laulutunnit että säestykset päivittäin. Ideana on myös mahdollisuuksien mukaan kuunnella muiden tunteja, ja tämähän se myös opettavaista onkin. Nyt vielä, kun itsekin opetan laulamista, oli todella mielenkiintoista seurata, miten Sirkka opetti muita laulajia. Monesti myös laulukursseilta tulee napattua omaan ohjelmistoon uusia kappaleita, mitä kuulee jonkun toisen laulavan. Yksi laulukurssin ehdottomia kohokohtia on päätöskonsertti, jossa kaikki halukkaat pääsevät esiintymään.

Äänitin kaikki tuntini tällä kurssilla, ja kuuntelin ne tuntien jälkeen saman päivän aikana. Mielestäni tämä äänittäminen on todella tärkeä asia, sillä sen avulla kuulee itsekin, miltä on tunnilla kuulostanut sekä voi kerrata vielä ne asiat, joista opettaja sanoi tunnilla. Osa opettajan sanomisista asioista saattaa myös mennä tunnilla ohi, eikä näin tunneilla tarvitse olla koko aika kirjoittamassa asioita ylös laulunuotteihin.

Nyt tässä on kilpailuihin juuri alle kuukausi, ja minulla on sopivasti aikaa harjoitella niitä asioita, joista minulle sanottiin kursseilla. Monet niistä asioista sain jo korjattua tunneilla, mutta kerkiän niitä vielä tässä varmistelemaan. Kisakuntoon pääseminen vaatii vielä sen, että harjoittelen päivittäin. Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että päivittäin täytyisi harjoitella tuntitolkulla. Harjoituksia on luonnollisesti erilaisia; joinakin päivinä harjoittelen tiettyjä haastavia kohtia ja taas toisina päivinä harjoittelen kestävyyttä, ja laulan kaikki kisakappaleeni läpi. Tärkeätä on myös harjoittelujen välissä rentoutua ja huolehtia omasta fyysisestä sekä psyykkisestä hyvinvoinnistaan. Olen varannut itselleni myös sekä jalka-, että käsihoidon ennen kilpailuja. Käsihoidon yhteydessä aion ottaa geelilakkauksetkin. Tähän hommaan kuuluu, että laulaja saa olla todella näyttävä lavalla.

Lähdemme nyt juhannukseksi mökille pariksi yöksi ja pääsen siellä sitten latailemaan akkujani luonnon keskelle. Laulamista kuitenkaan unohtamatta!


Ihanaa juhannusviikkoa kaikille lukijoilleni!




lauantai 8. kesäkuuta 2019

Kesä ja helteet ovat täällä!



Ihanaa ja aurinkoista alkanutta viikonloppua!

Minun mielestäni on ihan todella mahtavaa, että ollaan saatu nauttia nyt näinkin lämpimistä päivistä heti kesäkuun alussa. Pidän siitä erityisesti, että myös illat ja aamut ovat niin lämpimiä. Silloin fillarilla voi aamusta lähteä liikkeelle lyhythihaisella ilman että mukaan tarvitsisi ottaa pitkähihaista saatikka takkia. Kotoa lähteminen on niin helppoa ja nopeata, kun pukeutumiseen ei mene aikaa.

Nämä lämpimät kelit myös jakavat vähän mielipiteitä, sillä toiset pitävät lämpimistä keleistä ja toiset taas eivät niin välitä. Kumpaan joukkoon sinä kuulut?

Kesäaikaa tulee monesti hyödynnettyä erilaisiin projekteihin tai hoidettua rästiinjääneitä asioita. Kun sitä aikaa vaan on yleensä enemmän ja energiaa on luonnollisesti enemmän kun vaikka syksyaikaan. Minulla on nyt lähipäivien projektina tuo parvekkeen kuntoon laittaminen. Siivouksen sainkin jo tehtyä ja nyt viikonloppuna suunnataan kaupoille etsimään parvekkeelle sopivia kukkia. Aikaisempina kesinä olen pitänyt parvekkeella esimerkiksi ruukkukrysamteemia sekä pelargonioita. Kukkien täytyisi kuitenkin kestää myös paistetta. Itse en ole vielä niin viherpeukalo kuin haluaisin joku päivä olla, mutta ainahan sitä oppii lisää.

Mitäs kukkia juuri sinä olet istuttanut tänä kesänä parvekkeellesi/pihamaallesi?

Vapaapäivän viettoa ystävän kanssa parvekkeellamme

Vähän tuo kuvassa oleva pöytä on kärsinyt talven jäljiltä. Meillä ei nimittäin ole lasitettua parveketta ja muutenkin tuo parveke on siinä kunnossa, että se menee varmasti lähivuosina tässä rakennuksessa uusiksi. Rakennuksen parvekkeet ovat kuitenkin ihan alkuperäisiä.

Tämä viikonloppu menee itselläni töissä, mutta kerkiämme saattamaan tuon yllämainitun projektin loppuun ja tarkoituksena on käydä myös anoppilassa. Mieheni oli eilisen Rockfesteilla Hyvinkäällä ja minä hyvänä vaimona kävin hänet sinne asti viemässä. Kotiinpäin olikin sitten onneksi toinen hakija tiedossa ja tämä Rouva pääsi aikasemmin nukkumaan.

Mutta nyt lähden liikkeelle tuosta kelistä nauttimaan ennen iltavuoroani!




torstai 6. kesäkuuta 2019

Ajatuksia eilisen konsertin jälkeen




Kuva: Heli Mielonen


Ihan ensimmäiseksi haluan kiittää kaikkia, jotka olitte eilen kuuntelemassa konserttiani Lahden Musiikkimaan salissa. Yleisöä oli mukavasti, vaikka ilta olikin niin lämmin. Töitä on nyt tehty tämän kevään aikana kilpailuohjelmistoni eteen, ja on ollut kieltämättä sellainen olo, että asiat ovat menneet jälleen eteenpäin. Laulajahan ei tule koskaan täysin valmiiksi, sillä parannettavaa on aina.



Esitin konsertissani seuraavat kappaleet: R. Strauss: Nichts, G. Puccini: Magdan aaria: Chi il bel sogno di Doretta, J. Sibelius: Flickan kom ifrån sin älsklings möte, W. A. Mozart: Zaiden aaria: Ruhe sanft, mein holdes Leben, J. Lehmus: Kyynelten viljaa, G. Puccini: Liùn aaria: Tu che di gel sei cinta, E. Melartin: Rannalle nukkunut sekä E. Melartin: Minä metsän polkuja kuljen. Säestäjäni soitti myös muutaman kappaleen.


Vähän jännittäminen pääsi yllättämään. Olin paikalla noin kaksi tuntia ennen konsertin alkamista. Säestäjäni oli jo huolehtinut tuolit saliin. Siirsimme yhdessä flyygelin keskemmälle salia, ja teimme pientä viime hetken hiomista kappaleiden suhteen. Aina ennen esiintymistä on tärkeätä tunnustella salin akustiikkaa ennakkoon, mikäli se vain on mahdollista. Laitoin myös äänityslaitteeni valmiiksi konsertin kuvaamista varten, josta mieheni tulisi huolehtimaan konsertin aikana. Järjestin salin pöydälle pientä makeata tarjottavaa ja täytin hanallisen juoma-astian vedellä, joka oli luonnollisesti välttämätön tällä kelillä. Mieheni saapui paikalle reilu puoli tuntia ennen konsertin alkamista ja hän toi mukanaan osan tarvitsemistani tavaroista. Pääsin pukemaan iltapukuani. Kampauksen ja meikin olin huolehtinut jo kotona. Paikanpäällä minun tarvitsi sitä vain vähän korjailla. Muutama ihminen oli tulossa vielä saliin paria minuuttia vailla, ja päätin, etten aloita konserttia vielä tasalta.


Lauluesiintymiseni ovat jo monien vuosien ajan olleet yksi sellainen paikka, jossa minun sekä mieheni vanhemmat näkevät toisiaan. Tästä on myös tullut meille mukava perinne, ja monesti esiintymiseni jälkeen menemme vielä jonnekin syömään. Tällä kertaa emme kuitenkaan menneet. Arki-ilta kun oli, niin minun perheelläni oli vielä kotimatka Helsinkiin edessäpäin ja mieheni oli menossa yövuoroon pari tuntia konserttini päättymisen jälkeen.

Minulle on lisäksi aina merkinnyt paljon se, että läheiseni ylipäätään tulevat kuuntelemaan esityksiäni. Se on todella tärkeätä, sillä laulaminen on niin iso osa minua. Se on myös sellainen asia, mikä minulle kertoo siitä, ketkä todella ovat läheisiäni. Kenelle se on oikeasti merkityksellistä, mitä minä teen ja keitä ihmisiä se myös todella kiinnostaa, mitä minä teen. Eikä todellakaan tarvitse olla mikään klassisen musiikin asiantuntija, että klassisen musiikin konserttiin voi tulla. Vierasmaalaiset laulutekstit olen aina kääntänyt käsiohjelmaan, ja sitäkautta kappaleisiin pääsee helposti kiinni. Ja eikö se ole myös itselle avartava kokemus päästä kokemaan välillä jotain entuudestaan vieraampaa?

Ensi viikolla työstän vielä kilpailukappaleitani laulukurssilla Helsingissä ja h-hetki on sitten 13.7. Kangasniemen laulukilpailuissa.

Ihanaa alkavaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille lukijoilleni!



perjantai 31. toukokuuta 2019

Rakkautta & kaipausta -laulukonsertti



Hei,

päivät vaan menee, ja tänään siitä tuli tasan kaksi viikkoa, kun saavuimme Suomeen Berliinistä.

Nyt tähän viikkoon minulla on mahtunut työntekoa, harjoittelua, yhdet pääsykokeetkin, hemmottelua ja myös sosiaalista elämää ystävien näkemisen merkeissä.

Ensi viikolla pidän oman laulukonserttini 5.6. klo 18 Lahden Musiikkimaan salissa. Musiikkimaan osoite: Hämeenkatu 5 F (sisäänkäynti Rauhankadun puolelta).

Esitän konsertissani esimerkiksi ohjelmistoani Kangasniemen laulukilpailuihin. Olen todella innoissani kilpailuohjelmastani. Kappaleisiin sisältyy erilaisia tunteita; on suuria tunteita, sekä rakkautta että tunnetaan myös suurta kaipausta. Tämähän ilmenee myös konsertin nimestä. Kappaleiden säveltäjänimiä: W. A. Mozart, G. Puccini, R. Strauss, J. Lehmus, J. Sibelius sekä E. Melartin. Säestäjänä konsertissa ahkeroi Marja, joka esittää myös muutaman soolokappaleen. Konserttiin on vapaa pääsy, käsiohjelma 5€.


Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan konserttiani!











maanantai 20. toukokuuta 2019

Arkeen paluu Berliinin matkan jälkeen



Pidimme mieheni kanssa viime viikon kesälomaa ja kävimme Berliinissä. Olemme käyneet siellä aikasemminkin, sillä tämä oli jo kolmas Berliinin matkamme. Tällä kertaa en julkaise matkastamme erikseen omaa postausta, kuten aikaisemmista matkoistamme olen tehnyt. Julkaisen tämän postauksen yhteydessä muutamia ottamiani kuvia matkastamme.


Yksi mieluisimmista asioista matkallamme oli päästä katsomaan Puccinin oopperaa La bohème. Se on  ehdottomasti yksi lempioopperoistani. Puccinin musiikki on niin äärettömän kaunista.

Komische Oper Berlin

Itselleni mieluisia asioita siellä olivat myös käveleminen kaduilla. Jokaisena päivänä meille tuli askeleita semmoiset 15 000-18 000, vaikka liikuimmekin paljon maanalaisella. Erilaisissa kahviloissa sekä ruokapaikoissa oli kiva käydä. Lisäksi kävimme viimeisenä päivänämme Zoologischer gartenissa, mikä on yksi maailman suurimmista eläintarhoista. Siltä se myös tuntuikin, kun kiertelimme siellä jonkun 5 h. Kävimme myös Aquariumissa, jossa oli kaikenlaisia meren eläviä ja matelijoita.


Loma on nyt tältä erää vietetty ja palasin tänään töihin. Heinäkuussa sitten pidämme 2 viikkoa lomaa, ja silloin pääsenkin sitten tositoimiin Kangasniemen laulukilpailuissa. Pyrin kuitenkin ottamaan päivän aina kerrallaan. Kilpailukappaleeni ovat jo hyvin hallussa, sillä olen esittänyt niitä jo useaan otteeseen. Seuraavaksi pääsen esittämään niitä ensi maanantaina yksissä pääsykokeissa sekä 5.6. omassa konsertissani Lahden musiikkimaan salissa klo 18.


Lämpimästi tervetuloa konserttiini!




Duo Milja & Lotta

  Minulle on jäänyt muutama hyvä ystävä opiskeluajoilta, joihin pidän yhteyttä säännöllisesti. Yksi heistä on ystäväni Lotta, jonka kanssa m...