Kiitollisuudesta

Olen viime aikoina miettinyt, miten monesta asiasta olenkaan elämässäni kiitollinen. Joillakin ihmisillä on enemmän tapana miettiä niitä asioita, mitä elämästä puuttuu. Tätä en kuitenkaan suosittele kenellekään. Nämä alle listaamani asiat ovat mielestäni suuria rikkauksia elämässäni, ja ne eivät suinkaan ole mitään itsestäänselvyyksiä.

Olen kiitollinen...

• ...parhaasta mahdollisesta avopuolisostani, mitä olen voinut toivoa.

• ...ihanista ystävistäni, joiden kanssa vietetyt hetket ovat minulle tärkeitä.

• ...perheestäni ja läheisistäni, jotka tukevat minua valitsemallani alalla.

• ...omasta lauluäänestäni, jota ilman en olisi tämä ihminen.

• ...siitä, että saan opiskella rakastamaani alaa.

• ...mahtavasta laulunopettajastani.

• ...oman alan kesätöistä.

• ...jokaisesta lauluesiintymisestä, jossa saan olla mukana.

• ...lisäksi jokaisesta konsertista, jossa saan olla yleisössä.

• ...uudesta ohjelmistosta laulunopiskelussani.

• ...siitä, että valmistun toukokuussa laulunopettajaksi.

Olisin voinut jatkaa vielä tätä listaa ja luetella monia arjen pienempiäkin iloja, jotka ovat itselle yllättävänkin suuria asioita. Olen myös kaikista niistä todella kiitollinen. Näitä asioita ovat esimerkiksi lounas ystävän kanssa, avomiehen tuoma aamukahvi sänkyyn ja kaikki se hyvä mieli, jota saan päivittäisestä laulamisestani.

Äidiltä saamani nuottikirjat

Lanttilasta löytämäni taulu

Mistä asioista sinä olet kiitollinen elämässäsi?

Kuvia ja tunnelmia viikonlopulta

Oli jälleen kerran kiva viikonloppu, jonka sain viettää avomieheni kanssa tiiviisti. Tämä tuntuikin mukavalta viime viikonlopun Savonlinnan oopperakuoron harjoitusleirin jälkeen. Perjantaina kävin laulutunnilla Helsingissä. Lauantaina veljeni tuli luoksemme yhdeksi vuorokaudeksi, mikä on meillä jo vuosittainen perinne. Kävimme hänen kanssaan myös mieheni vanhempien luona Kukkilassa, ja haimme samalla pyörämme talvisäilöstä. Lauantaipäivä sattuikin olemaan aurinkoinen ja ihanan keväinen.

Kukkilassa oli hoidossa mieheni veljen 1-vuotias tytär, Nita. Alla olevasta kuvasta voi nähdä, miten innoissaan Nita oli työntämässä nukenvaunuja.

Viikonloppu huipentui konserttiin Nastolan kirkossa, jossa lauloin sopraanosoolot Mozartin B-duuri messussa ja Fauren Requiemissä.

Keikalle menossa

Kiitokset kaikille mukana olleille ja yleisölle! Erityiskiitokset Markus Tikkaselle!

 

Tulevasta konsertista

Viikonloppu oli minulla hyvin lauluntäyteinen, sillä meillä oli Savonlinnan oopperakuoron harjoitusleiri Helsingissä hotelli Rantapuistossa. Tuntuu myös, että viikonloppuna tuli jälleen naurettua varmaan kuukauden naurut kerralla. Muihin kuorolaisiin tutustuu jokaisella leirillä vähän lisää ja samalla vahvistuu myös oma tuntemus siitä, että minä kuulun tähän joukkoon.

Nokkelat ovat varmasti huomanneet keikkakalenteristani, että laulan sopraanosoolot Mozartin Missa Breviksessä (kv275) ja Faurén Requiem-sielunmessussa sunnuntaina 17.4. Nastolan kirkossa. Konsertin muina solisteina laulavat Jenny Petäjä, Kalle Virtanen ja Marko Orvo. Mukana ovat myös Anastasia-ensemble, kamariorkesteri ja johtajana toimii Markus Tikkanen.

Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan konserttia!

Springtime

Tervehdys!

Maanantai oli tämän kevään varmaan lämpimin päivä. Kevättakissakin tuli auringossa jopa kuuma. Kävelin kouluun uusissa tennareissani, ja heti oli kevyempi olo kun jätti mustat talvisemmat kengät kotiin. Mielestäni kevään tunnistaa siitä kun linnut laulaa ja aurinko paistaa. Heti on myös itsellä energisempi olo. Kevääseen kuuluu ainakin minulla erilaiset siivoushommat kotona, sillä kaikki pöly näkyy ihan erilailla kun aurinko paistaa. Kelit alkavat vähitellen olemaan sellaiset, että voi ottaa taas pyörän käyttöön ja suunnitelmissamme onkin hakea pyörämme pian talvisäilöstä Kukkilasta. Keskiviikkona kävimme mieheni kanssa kevään ensimmäisillä torikahveilla. Tämä on myös yksi ihan ehdoton kevään merkki! Tosin juuri keskiviikkona sattui satamaan.

Maanantaina oli opettajaksi kasvun portfolion viimeinen palautuspäivä. Portfolion tekeminen oli mielenkiintoista kun pääsin samalla pohtimaan, mitä kaikkea onkaan sisältynyt näihin neljään ammattikorkeakouluvuoteen ja miten paljon olen oppinut laulamisesta tänä aikana. Se on hämmästyttävää, miten paljon voi kehittyä neljän vuoden aikana. Kun aloitin opinnot amk:ssa minulla oli hyvin kevyt, lyyrinen ääni. Se oli aikalailla sellainen tytön lauluääni, mikä oli vielä hyvin nenäsointinen. Nykyisin äänessäni on tummuutta ja siihen on tullut myös dramaattisia tehoja. Toisin sanoen nykyisin minulla on naisen lauluääni.

Tänään sain opinnäytetyöni valmiiksi ja se lähti postissa kielentarkastajalle. Tämän kunniaksi menimme mieheni kanssa kakkukahveille. :)

Kakkukahvit ja opinnäytetyöni kirjekuoressa

Tuleva viikonloppu on minulla työviikonloppu, sillä minulla on Helsingissä Savonlinnan oopperakuoron harjoitusviikonloppu. Uutena teoksena harjoittelemme F. Schubertin As-duuri messua, mikä on mahtavaa musiikkia!

Ihanaa ja keväistä viikonloppua kaikille! :)