Kihlajaisjuhlat

Vietimme lauantaina kihlajaisiamme kumppanini vanhempien luona Kukkilassa.  Juhlat olivat mielestäni todella onnistuneet. Ystävänikin totesivat juhlien olleen tyylikkäät.

Erityiskiitos juhliemme järjestämisestä kuuluu ehdottomasti paremman puoliskoni, Antin vanhemmille. Kaikki tässä postauksessa julkaisemani kuvat ovat Antin serkun, Oscar Kambiseliksen käsialaa. Musiikkipuolesta kiitokset kuuluvat ystävilleni, Lotalle ja Sallille. Tietysti myös itsekin halusin laulaa omissa kihlajaisissani, mikä oli puolisolleni yllätys. Erityisen hyvä mieli minulle tuli siitä, kun tätinikin saapui juhliimme pitkästä ajomatkastaan huolimatta.

Kakut olivat anoppini tekemiä. Itse olin häntä vähän auttamassa juustokakkujen teossa. Teimme sekä suklaajuustokakun että mangojuustokakun.

Juhlissamme oli meidät itsemme mukaan lukien reilut 20 aikuista ja 3 lasta.

Puitteet olivat ihan mahtavat juhlien järjestämiseen. Asunnossa on iso olohuone, jossa vieraat mahtuivat hyvin seurustelemaan. Seisova pöytä oli keittiössä, jonne pääsee olohuoneesta portaita pitkin.

"Kauan sitten minussa, aavistus jo sinusta..."

Vuosi 2016

Vuoteen 2016 mahtui yllättävänkin paljon unohtumattomia hetkiä; toukokuussa neljän vuoden uurastukseni ammattikorkeakoulussa palkittiin ja valmistuin laulunopettajaksi, kesällä lauloin Savonlinnan Oopperajuhlakuoron riveissä ensimmäistä kertaa, tutustuin uusiin ihmisiin, matkustelimme mieheni kanssa, minua pyydettiin laulamaan Anastasia-ensembleen sekä vuoden yhtenä ehdottomana kohokohtana rakkaani pyysi minua vaimokseen. Kosinta tapahtui vielä hyvinkin romanttisesti Tallinnan joulutorilla.

Vuoden aikana opin paljon itsestäni sekä suhteestamme mieheni kanssa. Tuntuukin, että suhteemme kehittyi entisestään tämän vuoden aikana. Varmasti yksi parisuhdettamme eteenpäin vievä asia oli tuo minun ensimmäinen Savonlinna-kesäni ja se, miten mieheni tuki minua ja ymmärsi sen, miten tärkeästä asiasta olikaan kyse. Tavoitteet ovat minulle tärkeitä, ja juuri nyt elämässäni on se aika, kun minun täytyy olla itsekäs. Silloin rinnalla täytyykin olla kumppanin, joka on vahva ja itsenäinen. 

Savonlinna ja Otello

 Savonlinnan töiden jälkeen olin pari kuukautta työttömänä, mikä oli itselle aika rankkaa aikaa. Ylipäätään olen tottunut siihen, että kuulun johonkin yhteisöön (koulu, työ jne..). Se tuntuikin pahalta, kun hetkeen ei kuulunut mihinkään, vaikka tässä vaiheessa minulla olikin jo tieto siitä, että minut halutaan kiinnittää Savonlinnan Oopperajuhlakuoroon myös seuraavaksi kaudeksi. En myöskään ole sellainen ihminen, joka osaisi olla paikoillaan, saatikka elää toisen ihmisen siivellä. Olen sellainen ihminen, joka tarvitsee sopivasti haastetta elämäänsä.

Rodoksella elokuussa

 Vähitellen asiat alkoivat kuitenkin loksahtaa paikoilleen, kun minua pyydettiin laulamaan Anastasia-ensembleen. Sain heti tietää myös siitä, että minua halutaan käyttää solistina esityksissä. Lisäksi sain töitä eräästä lähikaupasta. Ja mieheni kosinta tähän vielä...

Ristinkirkossa solistina 15.11.

Uskon, että vuosi 2017 tuo mukanaan uusia haasteita, työn ja vapaa-ajan tasapainottelua, ihania hetkiä kihlattuni ja ystävieni kanssa sekä lauluesiintymisiä :)