Ajatuksia konsertin jälkeen

Pidimme viime viikolla säestäjäni kanssa Oliko se unta? -laulukonsertin Lahden musiikkimaan salissa. 

Konsertissa kuultiin seuraavat kappaleet: R. Schumann: Widmung, J. Brahms: Liebestreu, J. Brahms: Die Mainacht, G. Puccini: Magdan aaria: Chi il bel sogno di Doretta, G. Puccini: Liun aaria: Tu che di gel sei cinta, J. Sibelius: Flickan kom ifrån sin älsklings möte, J. Sibelius: Var det en dröm?, R. Leoncavallo: Neddan aaria: Stridono lassù, K. Saariaho: Iltarukous, J. Sibelius: Jo joutuu ilta, O. Kotilainen: Varpunen jouluaamuna sekä H. Kaski: Mökit nukkuu lumiset.

Konsertti oli itselle hyvä muistutus siitä, miten kestävyyttäkin täytyy harjoitella ja ylipäätään pitäisi myös esiintyä enemmän. Edellisestä sooloesiintymisestäni oli vierähtänyt ehkä jopa puoli vuotta, sillä kesällä ja syksyllä esiintymiseni olivat Savonlinnan Oopperajuhlakuoron riveissä. Ja sehän on ihan eri asia laulaa yksin kuin kuorossa.

Lähiaikoina olen saanut uusia oivalluksia laulamisen suhteen harjoitellessani ja laulutunneilla.Yllättävän paljon ne uudet asiat vaativat kuitenkin toistoja, että ne saa lihasmuistiin. Kappaleet vaativat yllättävän paljon työtä ja nimenomaan niiden työstämisessä on erilaisia vaiheita. Tässä konsertissani esittämistäni kappaleista suurimman osan esitin ensimmäisen kerran. Nyt konsertin jälkeen nämä kappaleet olen laittanut "hautumaan" ja harjoittelen ihan jotain muuta ohjelmistoa. 

Olen aina ollut niin äärettömän kriittinen omaa laulamistani kohtaan, etten ole aikaisemmin julkaissut sosiaalisessa mediassa mitään videoita laulamisestani. Sitä kuulee itse pääasiassa vain ne virheet sieltä sekä ne kohdat, jotka voisivat mennä paremminkin. Nyt olen kuitenkin miettinyt myös sitä, miten paljon hyviä asioita laulamisessani onkaan. Tietysti työstettävää on edelleen, mutta niin on jokaisella muullakin laulajalla. Alla on kuultavissa pieni videopätkä konsertistani.

 

Jouluna pidän muutaman päivän vapaata laulamisesta. Aattona olen töissä kaupalla, ja kun saan kaupan suljettua, lähdemme siitä mieheni kanssa joulunviettoon Helsinkiin. Lahteen tulemme takaisin joulupäivän iltana ja näemme vuorostaan mieheni perhettä. Tapaninpäivän iltana työt jo kutsuvat minua kaupalla. Välipäivinä menemme Helsinkiin uudestaan isäni luokse.

Ihanaa ja rauhallista joulunaikaa kaikille lukijoilleni!

Tulevasta konsertista

Olemme nyt tämän syksyn harjoitelleet säännöllisesti ihanan säestäjäni Marjan kanssa. Tosin teimme yhteistyötä jo keväällä, mutta nyt tänä syksynä olemme saaneet tehtyä mukavasti uutta ohjelmistoa. 

Konsertissa kuullaan ooppera-aarioita G. Puccinilta sekä R. Leoncavallolta. Mukana on myös liedejä ja yksi modernikin kappale K. Saariahon Leino-laulut sarjasta. Konsertin lopuksi kuullaan myös muutama joululaulu.

Tervetuloa konserttiin!

Mitä meille kuuluu nyt?

5.12.2016

Tällä hetkellä arkeemme kuuluu paljon työntekoa. Minä tasapainoilen kahden työni välillä ja mieheni tekee pääasiassa aamuvuoroja. Minun työni on iltapainotteista ja teen myös viikonloppuja. Tästä voi hyvinkin nopeasti päätellä, että työmme menevät jonkun verran ristiin. Ehkä myös jotkut miettivät, että onko meillä yhteistä aikaa.Vastaus tähän kysymykseen on, että kyllä sitä on. Itse määrittelisin sen niin, että yhteinen aikamme on hyvin rikasta ja tehokkaasti käytettyä aikaa. Meille on esimerkiksi tullut sellainen kiva tapa, että juomme yhdessä päiväkahvit, kun mieheni tulee töistä ja ennen kuin lähden itse töihin illaksi. Siinä samalla tulee vaihdettua päivän kuulumiset. Välillä minulla meinaakin tulla vähän kiire töihin, kun kuulumisia on niin paljon vaihdettavana. Olisihan se tietysti huolestuttavampaa jos puhuttavaa ei olisi. 

Toista osaa arvostaa ihan eri tavalla eikä myöskään kumpaakaan kiinnosta käyttää aikaa turhanpäiväiseen riitelemiseen. Eikä kyllä ole mitään aihetta siihen. Arki tuntuu rullaavan mukavasti ja olen kaikesta todella kiitollinen, mitä siihen sisältyy.

Itse olisin varmasti hyvin onneton, jos olisin esimerkiksi työtön ja tiedän, että se myös jollain tavalla heijastuisi meidän yhteiseenkin elämään. Moni asia elämässäni on tällä hetkellä hyvin: minulla on kumppani, joka osaa yllättää ja hurmata minut vielä vuosien jälkeenkin, minulla on muutama todellinen luottoystävä, saan olla töissä kahdessa eri paikassa (opetushommissa wellamo-opistossa sekä lähikaupassa), minulla on motivoiva ja hyvin innostava laulunopettaja, mahtava säestäjä ja perhe sekä kaikki muut läheiset ihmiset ympärilläni. Molemmissa töissäni tapaan paljon ihmisiä ja päivät eivät ole samanlaisia.

Kaiken vastapainoksi välillä tarvitsee myös sitä omaa aikaa itsensä kanssa. Omasta ajasta saan nauttia, kun harjoittelen, käyn jumpassa, käyn lounaalla kaupungilla tai olen yksin kotona. Molempien töideni vastapainoksi kaipaan myös välillä ihan täydellistä hiljaisuutta.

Tuo ylläoleva kuva on otettu 5.12.2016, jolloin rakkaani pyysi minua vaimokseen Tallinnan joulutorilla. Joulukuun 5. päivä meillä tulee 5 vuotta yhdessäoloa täyteen ja ensi kesänä saan sinut ihan virallisesti miehekseni ❤

Tallinnan matka on jälleen varattu ensi kuulle. Nyt on muutenkin kivasti tiedossa ohjelmaa viikonlopuille, kun en ole töissä. Esimerkiksi huomenna olemme lähdössä Ikeaan shoppailemaan.

Yritän nyt kirjoitella tänne vähän useammin, jos nyt päivät ja viikot ei menisi ihan niin nopeasti 😊

Uusia haasteita

Niin ne asiat vaan loksahtavat kohdalleen elämässä. Tällä kertaa en tullut valituksi Savonlinnan Oopperajuhlakuoroon, mutta pääsin uusien haasteiden pariin viime viikolla. Minut nimittäin valittiin Lahden Wellamo-opiston laulun tuntiopettajaksi. Opetukseni koostuu sekä ryhmä-, että yksilöopetuksesta ja oppilaina minulla on lapsia, nuoria sekä aikuisia. Uutta haastetta minulle on lasten laulunopetus sekä myös se, että opetan lapsia ryhmässä.

Minulla on opetusta kahtena iltana viikossa Nastolassa ja Orimattilassa. Koin laulunopettajan työn antoisan puolen jo heti alkuun. Oppilaista huomasi, miten he jännittivät minua alkuun, mikä ei ole tietystikään mikään ihme. Uusi laulunopettaja on aina sellainen asia, mikä aiheuttaa jännitystä. Ihanaa oli kuitenkin huomata, miten oppilaat rentoutuivat tunnin aikana. Ja kun se alun pahin jännitys oli kaikonnut, myös laulujen työstämisessä päästiin hyvään vauhtiin. Kysyin yhdeltä nuorelta naisoppilaaltani, että mitä hän teki/ajatteli erilailla, kun työstettävän kappaleen haastava kohta tuli selkeästi aikaisempaa helpommin. Tähän oppilas totesi: "En mä tiedä. Mä vaan kuuntelin, kun sä lauloit ja toistin sen."  Myös se on todella palkitsevaa, kun oppilaat lähtevät tunnilta kiittäen ja hymyssä suin. 

Mielenkiintoista tässä työssä ovat ne kaikki ihmiset, joihin pääsee tutustumaan. Alkuun mielestäni tärkeätä onkin tutustuminen oppilaisiinsa ja yhteyden luominen heihin. Oppijoita löytyy erilaisia ja tunneilla kokeillaankin, mikä mielikuva tai harjoitus toimii kenelläkin oppilaalla.

 Varmasti tulen kirjoittamaan blogissani opetukseen liittyvistä asioista jatkossakin, mutta tärkeätä minulle edelleen on oman instrumenttini kehittäminen. Olin juuri lauantaina laulutunnilla, ja nyt tiedän taas, mitä asioita minun tulee erityisesti työstää. Työn alla minulla on myös uutta ohjelmistoa ja lisäksi pidän säestäjäni kanssa konsertin Lahdessa 13.12.

Häämessuilla

Tein tänään päiväreissun Helsinkiin, kun kävimme häämessuilla anoppini ja kaasojeni kanssa kaapelitehtaalla. Nämä olivat elämäni ensimmäiset häämessut ja samalla myös ensimmäinen kerta, kun pääsin sovittamaan hääpukuja. Minulle oli varattuna jyväskyläläisen hääpukuliike, Wedding Garagen ensimmäinen sovitusaika. Saamani palvelu oli todella mahtavaa. Sovitin kolmea pukua, joista ensimmäinen oli ihan kiva. Toinen oli jo niin hyvä, että hetken jopa mietin, kannattaako kolmatta enää sovittaa. Onneksi kuitenkin sovitin, sillä se oli ainoa puku, joka toi kyyneleet silmiin sekä minulla että taustajoukoillani.

Tätä reissua oltiin odotettu jo reilu kuukausi. Tarkoitus oli aloittaa hääpukujen sovittaminen ja tietysti vähän haaveilin, että jos se minulle sopiva puku voisi löytyä messuilta. En kuitenkaan uskaltanut liikaa luottaa siihen ja lähdin messuille odotukset tietoisesti matalalla. Ajattelin, että mikäli en sopivaa pukua löytäisi, ehkä haluamani puvun malli alkaisi kuitenkin hahmottumaan tämän ensimmäisen sovituksen myötä.

Hääpuvun lisäksi messuilta tarttui mukaan hyviä ideoita ensi vuoden häitämme ajatellen. Hääsuunnittelu on jo hyvällä mallilla, mutta tietysti tekemistä riittää vielä. Itse olen sellainen luonne, etten halua jättää asioita liian viime tinkaan

Messuilla oli myös kattausesimerkkejä ja alla on näistä muutama hauska esimerkki.

Työrintamalla on nyt pian tiedossa uusia haasteita ja ajattelin kertoa niistä lisää seuraavassa postauksessani. 

Pysykäähän kuulolla!

Sojk:n kauden päätös

Kuten edellisessä postauksessani mainitsin, vietin viime viikolla useamman päivän Helsingissä.  Esitimme Savonlinnan Oopperajuhlakuoron, RSO:n, Hannu Linnun ja solistien: Camilla Tillingin, Michelle Breedtin, Tuomas Katajalan ja Nathan Bergin kanssa L. van Beethovenin suurteoksen Missa Solemniksen. Savonlinnassa kesäkausi päättyi tähän teokseen ja nyt myös varsinainen kausi 2016-2017. Esitystä pystyi seuraamaan suorana Yle Areenan kautta sekä televisiosta sen voi vielä nähdä tänään Yle Teema:lta klo 15.45 ja Yle TV1:ltä 30.9. klo 12.20.

Seuraavan linkin kautta voi lukea Helsingin Sanomien konserttiarvostelun: http://www.hs.fi/paivanlehti/17092017/art-2000005370759.html?share=9b88f5bfeb67c4a78918ce68eb4fa972

Oli todella mahtavaa päästä esiintymään Musiikkitalossa näiden mahtavien ihmisten kanssa. Teos on hyvin haastava, mutta oli erityisen mukava huomata, miten sitä oli nyt helpompi laulaa kuin kesällä. Teoksessa kuorolla on paljon laulettavaa ja ehkä omat parhaimmat hetkeni osuivat Gloria ja Gredo -osiin. Näiden osien jälkeen solistit vuorostaan lauloivat pidempään ja me saimme sen aikaa istua. Kun sitten nousimme laulamaan Benedictusta, oma keskittyminen vähän jo herpaantui. Selvisimme kuitenkin tästä erityisen vaativasta teoksesta. Kyllä näistä aina jotain oppii.

Kiitos tästä kokemuksesta kaikille mukana olleille!
 

Syksyä

Olemme nyt asuneet uudessa asunnossamme reilun kuukauden ja olemme kyllä kotiutuneet hyvin.

Itse olen ollut paljon töissä kaupalla, kun kahtena perättäisenä viikkona tein kuuden työpäivän viikot, mutta siitä se sitten vähän tasaantuukin. Joka tapauksessa olen iloinen siitä, että töitä on.

Kesä tauon jälkeen olemme alkaneet harjoittelemaan yhdessä ihanan säestäjäni kanssa. Tarkoituksena on harjoitella yhdessä säännöllisesti syksyn ja kevään aikana. Meillä on tavoitteena pitää konsertti vielä tämän vuoden puolella.

Tässä on joitakin niistä kappaleista, joita nyt työstän tai olen juuri alkamassa työstämään:

K. Saariaho: Leinolaulut (sisältää 4 laulua)

J. Brahms: Die Mainacht

J. Brahms: Liebestreu

J. Sibelius: Flickan kom ifrån sin älsklings möte
J. Sibelius: Var det en dröm?

G. Puccini: Liun aaria: Tu che di gel sei cinta

G. Puccini: Magdan aaria: Chi il bel sogno di Doretta

T. Kuula: Sinipiika

Ensi viikolla olenkin sitten useamman päivän Helsingissä, kun meillä on Savonlinnan Oopperajuhlakuoron kanssa esiintyminen Musiikkitalossa. Ihana nähdä kollegoita kesän jälkeen. Näen myös perhettäni samalla ja pääsen syksyn ensimmäiselle laulutunnille, mutta tästä kaikesta kerron lisää myöhemmin.

Uusi asunto

Muutimme heinäkuun lopussa isompaan asuntoon Lahdessa. Edellinen asunto alkoi käymään pieneksi jo silloin, kun ostin pianon asuntoomme. Kärsivällisinä ihmisinä asuimme siinä kuitenkin vielä vuoden pianon oston jälkeen, kun kaikki asiat eivät vaan voi tapahtua samaan aikaan. Emmekä myöskään ole sellaisia ihmisiä, että haluaisimme muuttaa usein. Sen verran kova homma muuttamisessa kuitenkin on ja asunnossa on luonnollisesti laittamista muuton jälkeenkin. Edellisessä asunnossamme kerkesimme asumaan kuitenkin lähes neljä vuotta, ja siellä kyllä viihdyimmekin. Nyt oli kuitenkin aika avata uusi sivu elämässämme tämän uuden asunnon myötä.

Parasta asunnossamme on iso ja avara olohuone sekä keittiö, jossa on mukavasti pöytätilaa. Avaruutta lisää myös se, että ikkunoita on kolmeen eri suuntaan. Myös yksi kiva lisä asunnossamme on leveät ikkunalaudat, joihin voi laittaa vaikkapa kukkia tai polttaa kynttilöitä.

Olimme nyt lauantaina hyvän ystävämme häissä. Tästä päivästä alkoikin hääjuhlarumba, sillä meillä on peräti kolmet häät alle kuukauden sisään. Nyt lähivuosina olen ollut häissä enemmän työni puolesta ja on välillä ihanaa saada olla häissä ihan vaan vieraana, ehkä saa myös jotain ideoita omiinkin häihin. Viime lauantain häissä lauloin Rakkauslaulun, niin mieluista laulaminen minulle on. Häissä laulaminen on erityisen mukavaa, kun pääsee laulamaan hääparille ja ehkä parhaimmillaan onnistuu myös koskettamaan laulullansa. 

Etuoikeutettu

Tämä on ollut todella mahtava kokemus laulaa toista kertaa Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa. Jo viime kesänä nautin tästä kaikesta, ja tuntuu siltä, että olisin viihtynyt tänä kesänä vieläkin paremmin. Erityisen hienoa oli päästä laulamaan ja tekemään A. Sallisen Kullervoa. Musiikki on upeata ja vaikuttavaa, ja tässä teoksessa myös kuorolla on laulettavaa mukavasti. Ohjaaja ei myöskään kohdellut meitä kuorona, yhtenäisenä massana, vaan meillä oli myös yksilötehtäviä. En muista, koska jokin teos olisi viimeksi vaikuttanut minuun näin suuresti. Tuntuu siltä, että teos on jättänyt minuun pysyvät jäljet.

Näissä yllä olevissa kuvissa on W. A. Mozartin oopperan Ryöstö Seraljista pukuloistoa.

Todella etuoikeutettu olo on ollut, kun pääsee näkemään ja kuulemaan, miten maailmanluokan solistit laulavat ja tekevät oopperarooleja. Lisäksi on ollut mahtavaa tutustua uusiin ihmisiin ja ennestään tuttuihinkin ihmisiin entistä paremmin. Tiedän, että kun täältä lähden kotiin tulevana maanantaina itkukin voi olla lähellä. Näihin ihmisiin ja tähän elämään on muodostunut tietynlainen side, ja välillä muu ulkomaailma saattaa ihan unohtuakin. Tällä hetkellä en ihan edes pysty uskomaan, että olen täältä pian lähdössä.

Tämä kesäkausi päättyy naiskuorolaisilla huomenna siihen, kun pääsemme esittämään L. van Beethovenin Missa Solemniksen. Teos on äärimmäisen haastavaa laulettavaa, erityisesti sopraanolle, ja tämän asian takia teosta esitetäänkin harvoin.

A. Sallisen Kullervo

Kullervon rotat

"Kaikki kiva loppuu aikanaan" ja kotiin on kuitenkin aina kiva mennä oman miehen luokse. Kyllä häntä olen täällä ikävöinytkin silloin, kun hän ei ole pystynyt olemaan Savonlinnassa töidensä takia. Lähitulevaisuudessa on vielä tapahtumassa ihania asioita, kun muutamme heinäkuun lopussa uuteen, isompaan asuntoon Lahdessa. Molemmat ihastuimme tähän asuntoon, kun kävimme sitä katsomassa. Heti kun Savonlinnasta kotiudun, meillä alkaakin pakkaaminen.

Onneksi näen nämä ihanat kollegat seuraavan kerran jo syyskuussa Helsingissä, kun meillä on Beethovenin Missa Solemniksen toinen esitys Musiikkitalossa.

Alla oleva kuva on otettu ihanan kollegani Jemima Issa-Anttilan kameralla ja kuvan on ottanut Sakari Eirola. Mielestäni tästä kuvasta välittyy se into, riemu sekä mahtava ilmapiiri, mikä täällä on vallinnut tänäkin vuonna.

Oma polku

Olen tässä lähiaikoina miettinyt, että mikä on se minun oma polkuni tässä kohtaa elämässäni.  Olemme mieheni kanssa haaveilleet isommasta asunnosta ja kävimme viime viikolla katsomassa muutamaa asuntoa. Molemmat pidimme kovasti asunnosta, joka on Pyhättömällä. Asunnossa on juuri remontoitu keittiö ja vessa. Keittiö on tilava, ja erityisesti meidän molempien mieleen. Asunnossa on myös vaatehuone sekä iso, avara olohuone, johon meillä mahtuu kaikki tarpeellinen, myös piano. Asunnon hintakin on hyvin edullinen, mikä johtuu varmasti myös asunnon sijainnista. Asunto on kauempana keskustasta kuin aikaisempi asuntomme, mutta ei meistä kumpikaan kuitenkaan haluaisi asua ihan keskustassa. Ihanaa on, kun on vähän luontoa ympärillä. Lenkkipolkukin on ihan asunnon nurkilla.

Monesti ihmiset eivät tule ajatelleeksi sitä, miksi laulajan tie on niin pitkä ja miksi jatkuvasti jokaisella laulajalla on jotain kehitettävää. Laulajan tie on hyvin pitkä, koko elämän kestävä prosessi. Siihen sisältyy myös erilaisia vaiheita. Itselläni on nyt sellainen vaihe menossa, että etsin sitä omaa persoonaani ja sitä, miten toisin oman persoonani esiin laulamissani kappaleissa. Kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta ja haastavalta. 

Oma polkuni vei minut nyt toista kesää perättäin Savonlinnaan, jossa laulan tänäkin kesänä Oopperajuhlakuorossa. Kesäasuntoni on ihana ja  kodikas yksiö aivan sataman lähellä. Sijainti on siis todella hyvä. Laulan tänä kesänä seuraavissa teoksissa: W. A. Mozartin Die Entführung aus dem serailissa, A. Sallisen Kullervossa ja L. van Beethovenin Missa Solemniksessa.

Savonlinnaan oli ihana tulla, tänäkin kesänä. Ihan kuin olisi tullut toiseen kotiinsa. Ympäristö ja ihmiset täällä ovat aivan mahtavia ja Savonlinna on muutenkin niin näkemisen arvoinen kaupunki, varsinkin näin kesällä. Saavuin tänne viime viikon torstaina ja tuntuu, kuin olisin ollut täällä jo paljon pidempään. Se tulee näistä intensiivisistä harjoituspäivistä ja siitä, miten paljon asioita saattaa sisältyä yhteenkin päivään.

Oma miehenikin saapui juhannukseksi luokseni Savonlinnaan. On todella ihanaa päästä viettämään juhannusta ensimmäistä kertaa Savonlinnassa.  

Ihanaa juhannusta kaikille lukijoilleni!

Esiintymisiä

Tällä hetkellä päivät ja viikot menevät elämässäni hyvinkin nopeasti, ja juuri, kun yhdestä koitoksesta on selvitty, seuraava koitos on edessäpäin. Silloin on hyvä pystyä elämään päivä kerrallaan, vaikka tottakai se kevään tärkein koitos on mielessä ja koko ajan siellä takaraivossa.

Ristinkirkossa

Tällä viikolla olin mukana kahdessa Haydnin Stabat Materin esityksessä, jossa Anastasia Ensembleä ja kamariorkesteria johti Markus Tikkanen. Itse sain jälleen kunnian laulaa sekä kuorossa että solistina. Muina solisteina lauloivat mahtavat: Satu Vesa (14.5.), My Johansson (10.5), Petri Vesa ja Marko Orvo. Meillä oli siis kaksi esitystä: 10.5. Ristinkirkossa ja 14.5. Nastolan kirkossa.

Haydnin Stabat Materia esitetään harvoin, ja sainkin tässä samalla uuden teoksen ohjelmistooni. Musiikki on todella kaunista ja soolo-osuudet eivät ole mitään ihan helppoja. Omissa sooloissani harjoittelin erityisesti teoksen lopussa olevia sooloja, joissa on nopeita kuvioita. Teoksen yksi näyttävimmistä osista on mielestäni ehdottomasti Virgo virginum praeclara, jossa sekä solistit että kuoro laulavat. Tätä kvartettia olikin erityisen mukava laulaa.

Tästä on hyvä jatkaa kohti kevään viimeisiä koitoksiani. Tämän viikon perjantaina pidän anoppilassa kotikonsertin juuri ennenkuin lähden Savonlinnan Oopperajuhlakuoron harjoitusleirille hotelli Rantapuistoon. Harjoitusleirin jälkeen onkin luvassa kevään päätavoitteeni, nimittäin pääsykokeet.

Vappubrunssilla

Tässä on nyt vierähtänyt pidempi aika siitä, kun viimeksi kirjoitin blogiani. On ollut vähän muuta mietittävää, sillä pääsiäisen jälkeen tuli kevätflunssa minullekin. En joutunut kuitenkaan olemaan kovinkaan montaa päivää laulamatta. Nyt olen jälleen alkanut harjoittelemaan ja yllättävän hyvin ääni jo toimiikin niinkin kovan flunssan jälkeen.

Kun olin viime viikonlopun kipeänä, jouduin perumaan osallistumiseni konserttiin, jota olimme ystävieni kanssa järjestäneet täällä Lahdessa. Mutta ei hätää, sillä pidän kotikonsertin 19.5. klo 18 kihlattuni vanhempien luona. Tänä keväänä on vielä tulossa muutama muukin konsertti, jossa minua voi kuulla, kun esitämme Markus Tikkasen johtaman Anastasia ensemblen ja mahtavien solistien kanssa Haydnin Stabat Materin 10.5. Ristinkirkossa ja 14.5. Nastolan kirkossa. Saan itse kunnian laulaa sekä kuorossa että solistina.

Vappu on yleensä juuri siihen kiireellisimpään aikaan keväästä. Itse olin vappuviikonlopun töissä ja muuna aikana harjoittelin. Ja olihan meillä myös laatuaikaa kihlattuni kanssa. Tänään tuli käytyä vapputorilla ja Popotissa brunssilla rakkaideni kanssa. Brunssi sisälsi alkupalapöydän, pääruoan, jälkiruokapöydän ja lasin kuohuvaa. Itse olin Popotissa syömässä nyt vasta toista kertaa ja en voi kuin suositella paikkaa.

Se hetki

Tänä päivänä on paljon esillä "kaikki täytyy saada heti" -asenne. Lähipäivinä tämä aihe on noussut esille useammissa keskusteluissa kollegoideni, ystävieni ja kampaajani kanssa. Lisäksi hyvin osuvasti sain ystäviltäni syntymäpäivälahjaksi kirjan Hygge, hyvän elämän kirjan.

Hygge on lähtöisin Tanskasta. Hyggeilyyn kuuluu kiireettömyys ja rentouttavista asioista nauttiminen. Tyypillisiä asioita hyggeilyssä ovat kynttilät, ruoka, tunnelma ja hyvä seura. Myös vaatimattomuus kuuluu hyggeilyyn.

Elämässä täytyy tehdä töitä kaikkien asioiden eteen, eikä kaikkea voikaan saada heti ja kerralla. Uskon, että ihminen, joka oivaltaa tämän, pääsee vielä elämässään pitkälle ja on aidosti onnellinen. Silloin pienistä asioista osaa iloita myös ihan eri tavalla ja isot asiat tuntuvat ansaituilta.

Tästä hyvänä esimerkkinä: kun vanhempani menivät naimisiin, he säästivät samaan aikaan rahaa omaan asuntoonsa. Ja kun kaikkea ei voi saada samaan aikaan, heidän häämatkansa suuntautui nykyiselle äitini omistamalle mökille. Mökkeily onkin yksi hyvä esimerkki hyggeilystä.

Toinen tärkeä asia on oma asenne ja sillä pystyykin vaikuttamaan paljon asioihin. Itse iloitsen paljon jo siitä, kun saan viettää töistä vapaapäivää mieheni kanssa. Tärkeintä on kiireettömyys ja siitä hetkestä ja tunnelmasta nauttiminen tärkeän ihmisen kanssa. Tapanamme on myös laittaa puhelimet äänettömälle, kun vietämme näitä hetkiä yhdessä. Tietokoneet ja puhelimetkaan eivät nimittäin kuulu hyggeilyyn.

Meillä on paljon yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmiakin, mutta kaikki ajallaan. 

Eletään päivä ja hetki kerrallaan!

Lauluvihko

Edellisestä blogikirjoituksestani on jälleen vierähtänyt hetki. Päivät ovat täynnä puuhaa ja silloin kun olisi aikaa kirjoittaa blogia, olenkin halunnut vain rentoutua päivän touhuista ja viettää aikaa mieheni kanssa.

Lauluhommissa on ollut nyt vähän kriisiä, mutta kevään myötä sekin on saanut uutta nostetta, kun kävin lauantaina laulutunnilla. 

 Sain tunnilla hyviä neuvoja, joiden avulla pääsen jälleen eteenpäin pyrkimyksissäni. Yksi näistä neuvoista oli lauluvihkon pitäminen, johon tulen tästä eteenpäin kirjoittamaan aina harjoittelemani kappaleen sanat. Tarkoitus on saada sanat irti nuottikuvasta ja sitäkautta työstää ensin kappaleen tekstiä ja vasta myöhemmin melodiaa, jonka kuitenkin opin nopeasti. Toki olen aikaisemminkin kirjoittanut laulun sanoja ulos nuoteista, mutta tämä keino ei ole ollut minulla kuitenkaan läheskään jokaisen kappaleen kohdalla käytössä. Varsinkin aarioiden kohdalla tämä keino toimii erinomaisesti, kun aariat ovat yleensä hyvin pitkiä (saattavat olla esimerkiksi 5-7 aukeamaakin) ja niissä toistuu usein sama teksti moneen kertaan. Itse myös huomasin, miten kätevää laulun sanojen kirjoittamisen jälkeen on kääntää laulu suomeksi vihkon viereiselle sivulle. Näin uutta kappaletta tulisikin alkaa harjoittelemaan tekstilähtöisesti.

Oma äitini totesi tänään, miten elän parhaillaan ruuhkavuosia. Siltä se kieltämättä tuntuukin, kun päiviin sisältyy niin paljon erilaisia asioita. Tästä hyvä esimerkki on viime lauantai, jolloin olin aamupäivästä ensin Helsingissä laulutunnilla, myöhemmin päivällä Lahdessa 2-vuotiaan Nitan syntymäpäivillä ja illaksi menin vielä töihin kaupalle. Huomenna minulla kello soi jo klo 5.20, kun menen aamuvuoroon.

Elämä on ihanaa! Tärkeintä on vaan se oma asenne ja tietysti myös se, että muistaa välillä levätäkin.

  

Viikon tärkeimmät

Arjen hemmottelua

Yhteinen aika kihlatun kanssa

On ollut jännä huomata, miten molemmat vaalivat sitä yhteistä aikaa ihan erilailla kun sitä ei aina ole. Tästä hyvänä esimerkkinä itse pyrin käymään aamujumpassa niinä päivinä kun minulla on iltavapaa töistä, jolloin voin viettää sen päivätyössä käyvän kumppanini kanssa. Tällä viikolla olemme myös suunnitelleet yhteistä tulevaisuuttamme, mikä tuntuu todella hienolta ja olen siitä hyvin innoissani. 

Lauantain treffit

Oma laulutreeni

Tärkeätä laulutreenissä on aina se, mitä ohjelmistoa tulisi harjoitella juuri sillä hetkellä. Viime viikolla tuli tehtyä hakunauha Sibelius-Akatemian oopperakoulutukseen. Hakunauhalla laulan kolme aariaa kolmelta eri säveltäjältä. Tällä viikolla olen lopullisesti päättänyt, mitkä ovat ne kolme muuta hakuaariaani. Niiden lisäksi tällä viikolla olen myös harjoitellut Haydnin Stabat Materin solistiosuuksiani, jotka pääsen esittämään pääsiäisen jälkeen Lahdessa. Viikon päästä on seuraava Savonlinnan Oopperajuhlakuoron harjoitusleiri, jossa meillä on työnalla Beethovenin Missa Solemnis. Teos on hyvin vaativa ja sen takia otin sen uudestaan työnalle tällä viikolla.

Ystävät

Kiireisestä aikataulustani johtuen ystäviä ei tule nähtyä yhtään liian usein. Tähän vaikuttaa toki myös se, että ystävilläni on viikonloput usein vapaita ja itselläni on usein töitä/lauluhommia

viikonloppuisinkin. Aina me kuitenkin joku kaikille sopiva ajankohta löydetään. Tapasin ystäviäni tällä viikolla perjantaina illallisen merkeissä, kun juhlimme toisen ystäväni syntymäpäiviä.

Liikunta 

Haluan, että arjessani on aina kaikki tärkeät palaset kohdallaan ja yksi hyvin olennainen osa niistä on liikunta. Huomaan heti, jos liikun liian vähän päivän aikana. Tällöin liikunta ja syöminen eivät ole balanssissa keskenään. Nykyisin harrastan paljon hyötyliikuntaa sen lisäksi, että käyn Ladylinella eri tyyppisillä ryhmäliikuntatunneilla vähintään 2-3 kertaa viikossa. Lisäksi tapanani on monesti kävellä töihin, ja töissä niitä askeleita vasta kertyykin.

Oikein ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!

Kihlajaisjuhlat

Vietimme lauantaina kihlajaisiamme kumppanini vanhempien luona Kukkilassa.  Juhlat olivat mielestäni todella onnistuneet. Ystävänikin totesivat juhlien olleen tyylikkäät.

Erityiskiitos juhliemme järjestämisestä kuuluu ehdottomasti paremman puoliskoni, Antin vanhemmille. Kaikki tässä postauksessa julkaisemani kuvat ovat Antin serkun, Oscar Kambiseliksen käsialaa. Musiikkipuolesta kiitokset kuuluvat ystävilleni, Lotalle ja Sallille. Tietysti myös itsekin halusin laulaa omissa kihlajaisissani, mikä oli puolisolleni yllätys. Erityisen hyvä mieli minulle tuli siitä, kun tätinikin saapui juhliimme pitkästä ajomatkastaan huolimatta.

Kakut olivat anoppini tekemiä. Itse olin häntä vähän auttamassa juustokakkujen teossa. Teimme sekä suklaajuustokakun että mangojuustokakun.

Juhlissamme oli meidät itsemme mukaan lukien reilut 20 aikuista ja 3 lasta.

Puitteet olivat ihan mahtavat juhlien järjestämiseen. Asunnossa on iso olohuone, jossa vieraat mahtuivat hyvin seurustelemaan. Seisova pöytä oli keittiössä, jonne pääsee olohuoneesta portaita pitkin.

"Kauan sitten minussa, aavistus jo sinusta..."

Vuosi 2016

Vuoteen 2016 mahtui yllättävänkin paljon unohtumattomia hetkiä; toukokuussa neljän vuoden uurastukseni ammattikorkeakoulussa palkittiin ja valmistuin laulunopettajaksi, kesällä lauloin Savonlinnan Oopperajuhlakuoron riveissä ensimmäistä kertaa, tutustuin uusiin ihmisiin, matkustelimme mieheni kanssa, minua pyydettiin laulamaan Anastasia-ensembleen sekä vuoden yhtenä ehdottomana kohokohtana rakkaani pyysi minua vaimokseen. Kosinta tapahtui vielä hyvinkin romanttisesti Tallinnan joulutorilla.

Vuoden aikana opin paljon itsestäni sekä suhteestamme mieheni kanssa. Tuntuukin, että suhteemme kehittyi entisestään tämän vuoden aikana. Varmasti yksi parisuhdettamme eteenpäin vievä asia oli tuo minun ensimmäinen Savonlinna-kesäni ja se, miten mieheni tuki minua ja ymmärsi sen, miten tärkeästä asiasta olikaan kyse. Tavoitteet ovat minulle tärkeitä, ja juuri nyt elämässäni on se aika, kun minun täytyy olla itsekäs. Silloin rinnalla täytyykin olla kumppanin, joka on vahva ja itsenäinen. 

Savonlinna ja Otello

 Savonlinnan töiden jälkeen olin pari kuukautta työttömänä, mikä oli itselle aika rankkaa aikaa. Ylipäätään olen tottunut siihen, että kuulun johonkin yhteisöön (koulu, työ jne..). Se tuntuikin pahalta, kun hetkeen ei kuulunut mihinkään, vaikka tässä vaiheessa minulla olikin jo tieto siitä, että minut halutaan kiinnittää Savonlinnan Oopperajuhlakuoroon myös seuraavaksi kaudeksi. En myöskään ole sellainen ihminen, joka osaisi olla paikoillaan, saatikka elää toisen ihmisen siivellä. Olen sellainen ihminen, joka tarvitsee sopivasti haastetta elämäänsä.

Rodoksella elokuussa

 Vähitellen asiat alkoivat kuitenkin loksahtaa paikoilleen, kun minua pyydettiin laulamaan Anastasia-ensembleen. Sain heti tietää myös siitä, että minua halutaan käyttää solistina esityksissä. Lisäksi sain töitä eräästä lähikaupasta. Ja mieheni kosinta tähän vielä...

Ristinkirkossa solistina 15.11.

Uskon, että vuosi 2017 tuo mukanaan uusia haasteita, työn ja vapaa-ajan tasapainottelua, ihania hetkiä kihlattuni ja ystävieni kanssa sekä lauluesiintymisiä :)