Keikalta joulunviettoon

Olin tänäkin jouluaattona keikalla Honkanummen siunauskappelissa kahdessa eri hartaudessa. Jouluaattona keikalla olo ei ole minulle mikään uusi asia, sillä minulla on ollut keikkoja aatoksi jo joku parikymmentä vuotta sittenkin. Jokaisesta oman alan keikasta olenkin ihan äärettömän iloinen. Tänään keikan jälkeen oli helppo lähteä joulunviettoon, kun joulumielen sain mukaan keikalta. Ihmiset olivat hyvällä tuulella, joulukiireestä ei ollut tietoakaan.

Keikan jälkeen matkustin takaisin Lahteen ja menimme Kukkilaan mieheni vanhempien luokse.

Kukkilasta

Tänään lähdemme Helsinkiin perheeni luokse joulunviettoon. Olemme siellä muutaman yön. Ensin vietämme joulua äitini kanssa ja toisen päivän vietämme isäni luona Malmilla. Bussiliput meillä on vasta sunnuntain alkuillan bussiin. 

Nyt voin hyvällä omallatunnolla antaa itselleni luvan rentoutua kolmen päivän ajan. Maanantaina sitten laulutreenit jatkuvat ennen kuin lähdemme seuraavaan reissuun.

Oikein ihanaa joulun aikaa kaikille! 

B-kurssin jälkipuintia

On tässä moneen otteeseen tullut kirjoitettua tulevasta B-kurssistani ja nyt se on sitten takanapäin ja voin olla tyytyväinen lopputulokseen. Facebookin puolella olen jo maininnut etten ollut suoritukseeni täysin tyytyväinen, mutta todella harvoin olenkaan. Itsekriittisyys ei olekaan mikään outo asia tällä alalla. Annetaan kuitenkin arvosanan puhua puolestaan: sain tutkinnostani 5/5. Voin siis hyvillä mielin jatkaa laulun opiskelua.

Tutkinnossani oli mukavasti kuulijoita ja oli ihanaa laulaa. Esitin konsertissa seuraavat kappaleet:

1. J. S. Bach: resitatiivi ja aaria: "Wiewohl... Ich will dir mein Herze schenken..." oratoriosta Matteus-passio

2. J. Sibelius: Säv, säv, susa

3. F. Schubert: Gretchen am Spinnrade

4. C. Gounod: Margueriten resitatiivi ja aaria: "Que vois je là?... Ah! Je ris de me voir..." (jalokiviaaria) oopperasta Faust

5. H. Wolf: Blumengruss

6. R. Strauss: Cäcilie

7. T. Pylkkänen: Kaivotiellä

8. W. A. Mozart: Fiordiligin resitatiivi ja aaria: "Temerari... Come scoglio..." oopperasta Così fan tutte

Palautteessa sain kiitosta tulkinnastani, olemuksestani lavalla ja varmuudestani esiintyjänä. Ylä-äänet aukeavat hienosti ja samoin myös ala-äänet kuuluvat, mikä ei ole sopraanolle mikään itsestäänselvyys. Asioita, joita minun täytyy työstää ovat tekstin selkeys ja nyanssit. Isolla äänellä on yllättävänkin haastavaa laulaa hiljaa, mutta kaikkia asioita ei voikaan oppia samaan aikaan. Lisäksi ranskan kielessä minulla on työstämistä, minkä itsekin kyllä tiesin ja italian kielen sanapainoja täytyy tarkistaa.

Eilinen päivä meni potiessa resitaalin jälkeistä krapulaa. Aina näiden suurten ponnistusten jälkeen mielen valtaa hetkeksi tyhjä olo. No, se kuuluu asiaan ja kestää yleensä vain sen seuraavan päivän. Tänään olin taas harjoittelemassa, sillä laulan jouluaattona Honkanummen siunauskappelissa kahdessa eri hartaudessa ja nyt kun B-kurssi on tehty, voin keskittää harjoittelussani enemmän huomiota Savonlinnan Oopperakuoron ohjelmistoon. Toki olen jo innolla suunnittelemassa omaa tulevaa ohjelmistoani.

Haluan vielä kiittää kaikkia ihmisiä, jotka olette tukeneet, kannustaneet ja uskoneet minuun laulutaipaleeni aikana. Kiitokset myös ihmisille, jotka olitte kuuntelemassa B-kurssiani. Se lämmitti sydäntäni kovasti. Erityisesti haluan kiittää opettajaani Sirkkaa, jota ihailen ja arvostan suuresti sekä pedagogina että ihmisenä. Toiset hyvin erityiset kiitokset menevät ihanalle säestäjälleni Robertille, jonka kanssa on ollut mahtavaa esiintyä tämän 2,5 vuoden ajan. Yhteistyötä on ollut nautittavaa tehdä ja nyt se päättyikin sitten B-kurssiini, kun hän jäi eläkkeelle.

 

B-kurssia kohti

Reilun viikon päästä teen klassisen laulun B-kurssitutkinnon koulumme kamarimusiikkisalissa. Sitä sanotaan myös päättöresitaaliksi tai päättökonsertiksi, joka tehdään ennen valmistumista. Kyseessä on konserttiluontoinen tilanne, joka arvioidaan suullisesti ja saan siitä myös arvosanan.

Minulla oli vähän yli kuukauden tauko klassisen laulun esiintymisistäni selkävaivani vuoksi. Viime viikon tiistaina esiinnyin koulumme tiistaimatineassa. En ollut esiintymiseeni täysin tyytyväinen, mutta ihan kelpo suoritus tauon jälkeen. Tämän viikon tiistaina esitin koko kurssiohjelmani koulumme tiistaikonsertissa ja yllättävän hyvin jaksoin laulaa. Pääsen vielä ensi viikon tiistaina esittämään koko ohjelman ja h-hetki koittaa ma 14.12. klo 17. Varasimme tällä viikolla mieheni kanssa palkintomatkan vuodenvaihteeseen. On se ihanaa päästä sitten hetkeksi ja ansaitusti rentoutumaan yhdessä.

Viikonloppuna vietimme 3-vuotispäiväämme. Molempien mielestä vaan tuntuu kuin olisimme olleet yhdessä pidemmänkin aikaa. Yksi tärkeimpiä asioita on, että musiikinalan ihmisellä on semmoinen kumppani, joka ymmärtää, miten paljon aikaa laulaminen vie päivittäin ja miksi olen juuri tällä alalla. Vaikka mieheni ei ole saman alan ihminen, hän ymmärtää nämä asiat silti.


Vielä on ensi viikko aikaa harjoitella ennen B-kurssiani. Osaan kappaleet hyvin. Tällä hetkellä asia, jota vielä täytyy työstää, on tulkinnan syventäminen. Vietin tänään itsenäisyyspäivää kotona enkä lähtenyt kouluun harjoittelemaan. Tässä vaiheessa oli fiksumpaa pitää kuuntelupäivä. Kävimme päivän aikana myös Kukkilassa mieheni vanhempien luona.

Oikein ihanaa ja rauhallista itsenäisyyspäivää kaikille lukijoilleni! :) 

  

Valmistujaiskeikalla

Kaikki, jotka ovat lukeneet edellisen postaukseni tietävät, että olen ollut selkävaivaisena. Toipilaana ollessanikin sain loppuvuodeksi vielä muutaman keikan. Toinen niistä keikoista oli tänään pianistiystäväni kanssa. Kyseessä oli valmistujaisjuhla, jossa esitimme pari kappaletta rytmimusiikin puolelta. Keikka oli Wanhassa teatterissa ja meille hyvin tutussa paikassa. Olen ollut tuolla esiintymässä aikaisemminkin pariin otteeseen.

Tuntuu, että paljon hommia on siirtynyt/kertynyt tämän selkävaivan aikana. Onneksi minun laulun B-kurssini saatiin siirrettyä joulukuun puolelle. Pidän sen nyt 14.12. klo 17 meidän koulun kamarimusiikkisalissa. Selkä on kuitenkin yllättävänkin tärkeä ruumiinosa ja jos se ei ole kunnossa, vaikuttaa se myös muuhunkin kroppaan. Alaselkä on yllättävänkin tärkeässä osassa laulajan hengityksen kannalta, sillä hengityksen ei ole tarkoitus suuntautua vain kropan etuosaan vaan myös selkään. Kropan ja äänen välinen yhteys on minulla siis vielä hakusessa, mutta päivä kerrallaan..

Nyt ennen B-kurssiani aion esiintyä koulussamme tiistaimatineassa 24.11. sekä tiistaikonserteissa 1.12. ja 8.12. Tulevasta viikonlopusta on tulossa hyvinkin musiikin täyteinen, kun perjantaina minulla on laulutunti Helsingissä ja viikonloppu meneekin sitten Savonlinnan Oopperakuoron harjoituksissa.  

Valmistujaiskeikalta

 

Toipilaana

Nyt on blogini puolella ollut hiljaista jo pidempään, mutta välillä elämässä tulee hetkiä, jolloin ajatukset ovat aivan muualla kuin blogissa. Olen tässä kärsinyt kohta kaksi viikkoa iskiasvaivoista. Se tarkoittaa selkäsärkyä, joka säteilee useimmiten toiseen pakaraan ja koko jalkaan mahdollisesti varpaisiin asti. Pahimmillaan en kävellyt ilman tukea ollenkaan enkä päässyt sängystä ylös ilman apua. Lisäksi tarvitsin apua lähes kaikissa arkisissa askareissa.

Kyllä tämä vaiva pahimmillaan invalidisoi ihmisen. Se on myös ihan kamala tunne itselle kun on oman kroppansa vankina eikä pysty tekemään mitään. Onneksi en tosiaan asu yksin. Avomieheni on ollut apuna kahden viikon ajan lähes sen 24 h.

Jouduin jättämään väliin myös tämän viikonlopun Savonlinnan Oopperakuoron ensimmäisen harjoitusviikonlopun. Se harmitti kovasti, mutta ei auttanut muu kuin kuunnella ammatti-ihmisten neuvoja ajatellen myös tulevia viikkoja. Fyssarikin sanoi, että nyt tarvitaan malttia. On kieltämättä ollut todella turhauttavaa todeta ettei tämä vaiva parane päivien tai parin viikon aikana. Luonteeni on sen mukainen, että tapanani on olla ahkera ja aikaansaava päivittäin. Kova halu olisi päästä kävelemään reippaasti ja pientä hölkkäämistäkin on ikävä.  Mutta ei nyt auta muu kuin mennä maltillisesti päivä kerrallaan.

Alla olevat kuvat ovat eiliseltä kun olimme avomieheni kanssa hänen vanhempiensa luona Kukkilassa. Keli oli upea kun aurinko paistoi ja oli sininen taivas. Otin pihamaalla askeleita. Se auttaa tämän vaivan elpymisessä, mutta luonnollisesti kipu vaikuttaa siihen, miten paljon askeleita pystyy ottamaan.

Uutisia!

Sain tällä viikolla kuulla aivan mahtavia uutisia. Facebookin puolella olen jo kerennyt hehkuttaa näitä uutisia ja ajattelin nyt kertoa uutisista blogini puolella. Minut on siis valittu Savonlinnan Oopperajuhlakuoroon! Hain sinne kolmatta kertaa ja kolmas kerta näköjään toden sanoi. Valmistun keväällä ammattikorkeakoulusta ja tuntuu niin hyvältä päästä heti tekemään oman alan hommia.

Haluankin kannustaa kaikkia tekemään töitä sitkeästi omien unelmiensa eteen. Elämään kuuluvat epäonnistumiset ja ne tavallaan testaavat ihmisen luonnetta. Tärkeätä nimenomaan onkin miten nämä epäonnistumiset vaikuttavat ihmiseen. Osa ihmisistä luovuttaa kun on vähänkin vaikeata ja osa ottaa epäonnistumisista oppia ja tekee töitä entistä enemmän. On ollut ihana huomata tällä viikolla, miten omaiset ja läheiset ovat olleet niin onnellisia minun puolestani. 

Tässä kahden viikon päästä on myös jotain muutakin jännää tiedossa. Silloin on nimittäin karsinnat Lappeenrannan laulukilpailuihin. Oma karsinta-aikani on su 18.10. klo 11.20. Matkustamme Lappeenrantaan jo edellisenä päivänä avomieheni kanssa. Tärkeätä on, että hän lähtee mukaan tueksi. Myös äitini ja tätini ovat tuolloin Lappeenrannassa kannustusjoukoissa.

Alla olevat kuvat ovat tiistain konsertista, kun esiinnyin koulussamme. Esitin siellä mm. Lappeenrannan karsintakappaleeni. Siitä seuraavana päivänä sain kuulla nämä hyvät uutiset.

Ja mitä laulaja tekeekään vapaa-ajallaan? Alla oleva kuva on otettu keskiviikkoiltana kun kävimme Ten Dollars Saloonissa laulamassa karaokea. Ja silloin mahtavat uutiset olivatkin jo tiedossani. 

 

Viikko minun matkassani

Maanantaina hyvän aamupalan jälkeen lähdin polkemaan koululle ja aloitin päiväni harjoittelulla. Minulla oli säestystunti koulumme säestäjän kanssa. Laulutuntieni lisäksi äänitän kaikki nämäkin tunnit. Tällä hetkellä pääpaino on B-kurssikappaleideni työstämisessä. Lokakuussa on myös tulossa yksi äänityshomma. Suuntasin säestyksestä kotiin syömään ja siitä salille. Laulajana harjoitteluni ei keskity pelkästään sinne treenikoppiin vaan harjoittelua minulla on myös muunlaista kuten kuuntelua ja kappaleiden tekstien kääntämistä. Tänä iltana kuuntelin lauantaisen laulutuntini ja sitäkautta tein alustavan suunnitelman siitä, mitä harjoittelen ja miten seuraavana päivänä.

Tiistaina harjoittelin koululla ja istuin myös observoimassa pari tuntia. Observointeja minulta puuttuu enää 500 min. ja ajattelin hoitaa ne pois alta syksyn aikana. Kerkesin käymään kotona syömässä ennen illan pilatesta. Illasta käytin aikaa edellisen päivän säestysharjoituksen kuunteluun.

Keskiviikon tunnit oli peruttu joten harjoittelin tänä päivänä kirjastossa pianohuoneessa. En ollut useampaan päivään työstänyt oppariani ja tänä päivänä laitoin siihen tarkoituksella aikaa. Illalla huolehdin jälleen hyvinvoinnistani ja menin jumppaan. 

Syksyistä maisemaa parvekkeeltamme

Harjoittelin kirjastossa myös torstaina. Päivän aikana työstin oppariani jälleen. Ennen illan kehonhuoltoa kävimme avomieheni kanssa Kukkilassa hänen vanhempiensa luona. 

Perjantaina harjoittelin jälleen kirjastossa pari tuntia ennen lähtöäni Helsinkiin laulutunnille. Viikonlopun paras aloitus on kyllä laulutunti. Laulutunnilla voi vielä oikeasti olla hauskaa vaikka töitä siellä tehdäänkin. Saavuin kotiin illalla seitsemän aikoihin. Illan aikana kävin vielä hakemassa alakerran varastostamme talvivaatteita, asusteita ja villasukkia, jotka olin kesäksi vienyt varastoon. Ilta vietettiin rentoutuen yhdessä avomieheni kanssa ja katsoimme ohjelmaa Vain elämää.

Lauantaina ennen kuin lähdimme Helsinkiin, kuuntelin edellisen päivän laulutuntini ja se oli nyt tämän päivän treeniosioni. Seuraavan päivän treenin suhteen oli taas selvät sävelet. Lähdimme Helsinkiin onnibussilla, sillä meillä oli liput illan stand up -esitykseen. Ennen esitystä kävimme syömässä. Siitä kävelimme sitten Aleksanterin teatteriin katsomaan Ismo Leikolaa. Saavuimme kotiin vähän kymmenen jälkeen ja kieltämättä uni maistui tällaisen päivän jälkeen. 

Menossa Helsinkiin

Pienet reissut piristävät arkea kummasti. Aina ei tarvitse lähteä kauas. Vaikka on tässä jo kieltämättä haaveiltu seuraavasta ulkomaanmatkasta. Kolmivuotispäivämmekin on parin kuukauden päästä ja tarkoitus olisi silloin olla jossain reissussa. Silloin on laulun B-kurssinikin takanapäin ja voi ansaitusti lähteä lomalle.

Täysikuu

 

Sunnuntaina lähdin energisenä koululle harjoittelemaan. Tällä kertaa lähdin liikkeelle autolla ajan säästämisen takia. Liikun pääasiassa fillarilla ja kävellen, mutta tänä päivänä piti keretä niin moneen paikkaan. Aika usein minulla saattaa olla sunnuntaisin paljon tekemistä. Kun olin suoriutunut päivän laulutreenistä, menin salille tekemään treenin. Tästä menin vielä kaupan kautta kotiin suihkuun ja syömään. Illalla meillä oli vielä saunavuoro ja sen jälkeen rentouduimmme leffaa katsoen. 

Viikot tuntuvat menevän tällä hetkellä aika nopeasti. Eivätkä viikonpäivät minulla erotu toisistaan juurikaan, kun päiviin kuuluu laulutreeniä ja monena päivänä menen myös johonkin ryhmäliikuntatunnille, salille tai lenkille. Minulla se pitää stressin loitolla, liikunnasta tulee luonnollisesti myös hyvä olo ja haluankin huolehtia itsestäni ja kunnostani. Laulajanahan sitä huolehtii samalla myös instrumentistaan. Ensi viikolla kehonhuoltoa tulee tehtyä vielä enemmän kun pääsen hierojalle.

Minulla on jälleen kerran ollut mukava viikko ja odotan innolla, mitä ensi viikko tuokaan tullessaan. Tiistaina pääsen esiintymään koulullamme pidettävässä konsertissa, ihanaa! :)


 

Koelaulusta ja hyvistä tyypeistä

Kerroin aikaisemmassa postauksessani lauantain koelaulustani Savonlinnan Oopperajuhlakuoroon Helsingissä. Sen lisäksi, että minulla oli koelaulu, minulla oli myös aamusta laulutunti ja koelaulun jälkeen tapasin ystäväni, joka oli Helsingissä käymässä.

Koelaulu meni mielestäni ihan hyvin. Jännitin sopivasti eikä jännitys hallinnut lauluani vaan hallitsin itse koelaulutilannetta. Nyt sitten odotellaan tuloksia. Sehän on aina niin monesta asiasta kiinni: miten muut onnistuvat, keitä muita sinne hakee ja millaisia ääniä kuoroon juuri silloin tarvitaan.

Lauantaina tapasin useampia hyviä tyyppejä, ihmisiä, joiden kanssa olen samalla aaltopituudella ja jotka kohtelevat minua hyvin. Tällaisista ihmisistä haluan pitää kiinni elämässäni. Nämä ihmiset ovat kuitenkin harvassa. Ylipäätään se, että on toisen ihmisen kanssa samalla aaltopituudella on jo paljon. Kaikista asioista ei luonnollisestikaan tarvitse olla samaa mieltä, mutta näkemykset asioista voivat ovat hyvin samanlaisia. Ensin tapasin tosiaan laulajaystävääni Helsingissä. Olimme molemmat käyneet yllä mainitussa koelaulussa ja puhuttavaa riitti sekä koelauluun että muihin asioihin liittyen. Kävimme yhdessä syömässä ja olihan se nyt pakko palkita itseään vähän kuohuvalla. Tämän kyseisen ystävän kanssa tapaamme pari kertaa vuodessa ja meillä on aina paljon puhuttavaa. Juttu jatkuu aina siitä, mihin edellisellä kerralla jäätiin. Nyt tapaamme seuraavan kerran ilmeisesti jo kuukauden päästä.

Päivä oli minulla pitkä kun olin Helsingissä lähes 12 h. Kotona minua odottivat avomieheni ja hänen muutama ystävänsä. Tällä kertaa päätin tehdä poikkeuksen ja lähteä illanviettoon. Seurakin oli niin hyvää, että teki mieli lähteä. Nykyisin siis tulee valvottua aika vähän ja myös alkoholia käytän harvoin. Minulla on ollut nyt niin hyvä harjoittelutahti ja motivaatio etten ole halunnut katkaista sitä. Haluan huolehtia itsestäni ja instrumentistani entistä enemmän.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

 

Syksyä

Syksyä saatiin vielä hetki sitten viettää varsin aurinkoisissa merkeissä. Viikonloppuna kävimme mieheni kanssa Lahden satamassa paistattelemassa päivää. Itse pidän syksystä kun aurinko paistaa, mutta näistä syksyn sadekeleistä en tykkää, mitä näköjään näyttää tänään olevan. Viimeistään nyt lenkkipolullakin on alkanut näyttää syksyiseltä.

Koulu on alkanut minulla hyvin. Lukujärjestys on aikaisempia amk-vuosiani tyhjempi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö minulla olisi paljon hommia. Tämä vuosi on juuri se vuosi, jolloin on paljon itsenäistä työskentelyä. Teen laulun B-kurssin näillä näkymin 16.11. klo 15.30. Myös opparia täytyy tehdä tässä kaikkien muiden hommien lisäksi. 

Minulla on lauluun liittyviä omia henkilökohtaisia tavoitteitakin. Yksi niistä on koelaulu Savonlinnan Oopperakuoroon, joka minulla on tulevana lauantaina Helsingissä. Olen myös hakenut/hakemassa muutamaan eri laulukilpailuun. Hommia riittää siis myös ohjelmistoasioiden kanssa. Tavoitteenani on myös esiintyä koulussamme tänä syksynä mahdollisimman paljon tiistaisin olevissa konserteissa. Ensimmäisen kerran tänä syksynä pääsen esiintymään 29.9. klo 17 alkavassa konsertissa meidän koulun kamarimusiikkisalissa. 

Hyvää syksyn alkua! 

Hääkeikasta

Nyt ovat minun kirjoittamiset jääneet hetkeksi. Olin nyt loppukesästä flunssassa ja laulutaukoa tuli sen takia. Laulutauon aikana sitä omaa ääntä olikin ikävä. Koen, etten olisi milläänlailla sama ihminen jos minulla ei olisi tätä lauluääntä. Se on yllättävänkin iso osa minua ja jos menettäisin ääneni, en todellakaan tiedä, mitä tekisin. Ammattikorkeakoulun neljäs vuoteni alkoi tiistaina. Tiistaina minulla oli myös heti syyslukukauden ensimmäinen laulutuntini Helsingissä.

Eilen olin pianistiystäväni kanssa hääkeikalla Pyhän Laurin kirkossa ja hääjuhlassa Krapihovissa Tuusulassa. Varsinkin hääkeikat ovat mieluisia keikkoja. Niissä ilmapiiri on rakkaudentäyteinen ja ihmiset ovat hyvällä tuulella. En ollut aikaisemmin laulanut Pyhän Laurin kirkossa. Tämä kirkko on Suomen suosituimmista vihkikirkoista ja vihkiminen tehtiin "liukuhihnatekniikalla". Pääsimme kirkkoon sisään vasta 15 min. ennen vihkimisen alkua. Kirkossa esitimme Johanna Kurkelan tunnetuksi tekemän kappaleen Rakkauslaulu. Nämä häät olivat suhteellisen pienet, vieraita oli valokuvaaja ja meidät mukaanlukien 37. Kirkosta pääsimme bestmanin kyydillä hääjuhlaan. 

Hääjuhlassa kerkesimme huilahtamaan ennen seuraavaa esitystämme. Siellä oli nimittäin valokuvausta, puheita ja alku-, ja pääruoka ennen meidän seuraavia kappaleitamme. Pakko mainita, että ruokapuoleen siellä oli todellakin panostettu. Sulhasen puheen jälkeen alkoi meidän seuraava osuutemme. Häätanssinsa he tanssivat kappaleen Oikeesti tahtiin. Sulhasen ja morsiamen vanhempien kanssa he tanssivat L-O-V-E ja pilven päällä, taivaan alla kappaleiden tahtiin.

Pyhän Laurin kirkosta

Tämä päivä vahvisti entisestään tuntemuksiani siitä, että olen oikealla alalla.
Olen niin onnellinen siitä, että saan opiskella rakastamaani alaa. Saan esiintyä ja instrumenttini avulla välittää tulkintojani kuulijoille. Se on todella palkitsevaa varsinkin silloin kun näkee, että se koskettaa kuulijaa jollain tavalla. 

Keikka meni kokonaisuudessaan hyvin. Kuulijat pitivät esityksistämme sen palautteen mukaan, mitä saimme kuulla. Meidät otettiin juhlaan mukaan vieraina ja meistä oltiin myös aidosti kiinnostuneita.

Tästä on taas hyvä jatkaa kohti seuraavia tavoitteita.
Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!


  

Mökkireissua ja kulttuuria

Aikaisemmasta postauksestani on vierähtänyt tovi. Viime viikolla tuli podettua kesäflunssaa ja juuri tänään tulimme mökkireissusta Kylmäkoskelta äitini mökiltä. Lähdimme mökille perjantaina joten olimme siellä pidennetyn viikonlopun näin vähän ennen koulun alkua. Keli ei olisi voinut olla parempi kun ei kertaakaan saatu sadetta niskaan vaan saimme nauttia päivät auringonpaisteesta. Mökillä tuli uitua useampaan otteeseen, saunottua, tehtyä hommia (pääasiassa puuhommia ja puiden kaatamista), lenkkeiltyä, pelattiin lautapelejä, istuttiin iltaa ja rentouduttiin. Lauantaina kävimme Tampereella Aleksanterin kirkossa kuuntelemassa ystäväni keikkaa. Konsertissa esitettiin modernia klassista musiikkia ja tämä ystäväni oli illan toinen solisti. 

Meillä oli aivan ihana mökkireissu rakkaani kanssa. Samaan aikaan mökillä olivat myös äitini ja veljeni. Meillä oli pienempi mökki käytössämme ja heillä pääpirtti. Nyt ainakin on rentouduttu mökillä ja odotan jo innolla koulun alkua, joka minulla alkaa 2.9. Kovasti on uutta intoa laulamisen harjoitteluun tämän pienen laulutauon jälkeen. Toki ihanaa oli tulla mökiltä kotiinkin. Oma sohva, televisio, sänky ja suihku ovat todella kivoja asioita näiden mökkipäivien jälkeen. 

Mies puunkaatohommissa

Bongasin lenkillä hevosia

Aleksanterin kirkosta

Ihanaa viikonalkua kaikille! :)

 

Kesänviettoa Helsingissä

Lähdimme toissapäivänä Helsinkiin ja nimenomaan Suomenlinnaan. Mieheni ei ollut käynyt siellä varmaan 10:een vuoteen. Keli oli upea ja räpsimme kuvia paljon. Matkamme alkoi Lahdesta Onnibussilla ja Kampista kävelimme Kauppatorille ja sieltä lähdimme lautalla Suomenlinnaan. Suomenlinna on kyllä varsinkin kesällä näkemisen arvoinen paikka.

Kävimme siellä syömässä Nikolai nimisessä pizzeriassa. Löysimme myös kivoja kahviloita, joista esimerkiksi yksi oli Cafe Vanille. Alla otetut muutamat kuvat ovat sieltä ja oli kyllä kodikas kahvila.

 
Tämän reissun jälkeen suuntasimme Kitty's Public Housen kautta veljeni luokse yhdeksi yöksi. Seuraavana päivänä lähdimme Seurasaareen syötyämme aamupalan. 

Tämä oli piristävä reissu Helsinkiin. Ihanaa, että näitä lämpimiä kelejä on vielä luvattu lisää. Minulla on tosiaan vielä muutama viikko lomaa koulusta, mutta laulutunnit mitä todennäköisimmin alkavat jo ennen sitä.

Laulunopiskelun kokonaisvaltaisuus

Olen jo aikaisemmin tiennyt, miten kokonaisvaltaista laulunopiskelu on, mutta tämän kesän aikana olen oivaltanut asiaa vielä uudelta kantilta.  Kokonaisvaltaisuus vaikuttaa myös harjoitteluun ja sen takia laulajan tulisi harjoitella muitakin asioita kun vaan itse laulamista yksin harjoittelukopissa. Myös fyysiset asiat vaikuttavat äänen toimivuuteen. Voin itsekin sanoa, että silloin kun minulla toimii kroppa, silloin toimii myös ääni. Soittajat huollattavat instrumenttejaan, vaihtavat niihin kieliä jne. Laulajalla instrumentti kulkee luonnollisesti aina mukana ja laulajan instrumentin huoltaminen on sitä itsensä huoltamista, mikä tarkoittaa riittävää nesteytystä, riittävää lepoa, säännöllistä liikuntaa ja ylipäätään huolehtimista omasta fyysisestä sekä henkisestä hyvinvoinnista. Tässä kohtaa laulaja saa olla mielestäni vähän itsekäs. Lisäksi välillä on hyvä kypsytellä lauluun liittyviä asioita tehden jotain aivan muuta.

Silloin kun tekniikka pelaa ja osaa ohjelmiston, se kolmas vaikuttava tekijä on pään sisällä. Kaikki lähtee siitä, että uskoo itseensä ja ääneensä. Omaa lauluääntään täytyy myös rakastaa, sillä sekin kuuluu äänessä. Keskittyneisyys on yksi sellainen asia, mitä jokaisen laulajan tulisi harjoitella. Sitä on hyvä harjoitella oman laulutreenin yhteydessä, mutta myös elämän muilla osa-alueilla. Keskittyneisyys tarkoittaa sitä, ettei laulaja ajattele mitään ylimääräistä. Pään sisällä kuulemme välillä "kahta ääntä", joista toinen on kannustava ja uskoo itseensä ja toinen taas on sitä mieltä, että en pysty tähän. Tuon toisen "äänen" ajatukset täytyy sulkea kokonaan pois mielestä. Esitystilanteessa ihanteellista olisi, että pystyisi 100 %:sti olemaan siinä hetkessä ja keskittymään ainoastaan kappaleiden tulkintaan.  

Oma laulunopiskelu on loppupeleissä hyvin paljon kiinni itse opiskelijasta. Opettajalta saa toki "avaimet" kehitykseen, mutta kehittyäkseen jokaisen täytyy tehdä omaa työtä. Asiat täytyy oivaltaa itse, millä keinoin saa minkäkin asian toteutettua, miltä kropassani tuntuu juuri silloin jne. Kaikki asiat eivät luonnollisesti toimi kaikilla ja sen takia jokaisen on hyvä löytää ne itsellä toimivat mielikuvat ja harjoitukset.

Laulunopiskelu on vielä niin koukuttavaa, että itsekin odotan jo innolla seuraavaa laulutuntiani. Mutta sitä ennen olemme tänään lähdössä Helsinkiin perheeni luokse. Niin nätti kelikin on, että ajattelin viedä mieheni Suomenlinnaan.

Ihanaa auringonpaisteista viikonloppua kaikille! 

Mustikassa

Kun omistaa auton, on helppo lähteä reissuun juuri silloin kun itse haluaa. Me olimme mieheni kanssa puhuttu jo jonkun aikaa, että tänä kesänä lähdetään mustikkaan. Tämä suunnitelma toteutettiin eilen. Pakattiin auto täyteen tavaraa ja lähdettiin päiväksi Artjärvelle. Mukaamme lähti myös yksi ystävämme.  Olen aikaisemmissa postauksissani kirjoittanut Artjärvellä joen varrella sijaitsevasta mökistä, jonka omistaa mieheni sukulainen.

Mustikan poiminta on yllättävänkin hidasta vaikka meillä tosiaan oli käsipoimurit käytössä. Itse poimimisen lisäksi myös marjojen siivoamiseen ja pakastamiseen menee aikaa. Saimme kuitenkin ihan mukavasti marjoja pakkaseen.

Kun olimme käyneet mustikassa, teimme ruokaa joen varrella laavussa. Ruoka maistuu aina paremmalle ulkona ja kun olimme vielä reippailleet mustikkametsässä sitä ennen. Saunoimme ja uimme myös joella.

Illalla kotiin saapuessamme huomasimme, että olimme olleet reissussa 8 h. Tällaiset reissut ovat mukavia, kun pääsee rentoutumaan koko päiväksi kaupungin melskeestä.  Meillä on jo seuraava reissu tiedossa loppuviikolla, joka on vähän erilainen reissu. Siitä kuitenkin lisää myöhemmin.

Eilisen treenittömän päivän jälkeen tänään olen jälleen palannut takaisin laulamisen ihmeelliseen maailmaan. Minulla on tosiaan hääkeikkaa tiedossa syyskuun alkuun Helsinkiin päin. Ja luonnollisesti minulla on erilaisia tavoitteita myös klassisen musiikin puolella. 

Ps. nyt minut löytää myös Instagramista, jonka linkin löytää oikealta blogiarkistoni alta.