Viikko minun matkassani

Maanantaina hyvän aamupalan jälkeen lähdin polkemaan koululle ja aloitin päiväni harjoittelulla. Minulla oli säestystunti koulumme säestäjän kanssa. Laulutuntieni lisäksi äänitän kaikki nämäkin tunnit. Tällä hetkellä pääpaino on B-kurssikappaleideni työstämisessä. Lokakuussa on myös tulossa yksi äänityshomma. Suuntasin säestyksestä kotiin syömään ja siitä salille. Laulajana harjoitteluni ei keskity pelkästään sinne treenikoppiin vaan harjoittelua minulla on myös muunlaista kuten kuuntelua ja kappaleiden tekstien kääntämistä. Tänä iltana kuuntelin lauantaisen laulutuntini ja sitäkautta tein alustavan suunnitelman siitä, mitä harjoittelen ja miten seuraavana päivänä.

Tiistaina harjoittelin koululla ja istuin myös observoimassa pari tuntia. Observointeja minulta puuttuu enää 500 min. ja ajattelin hoitaa ne pois alta syksyn aikana. Kerkesin käymään kotona syömässä ennen illan pilatesta. Illasta käytin aikaa edellisen päivän säestysharjoituksen kuunteluun.

Keskiviikon tunnit oli peruttu joten harjoittelin tänä päivänä kirjastossa pianohuoneessa. En ollut useampaan päivään työstänyt oppariani ja tänä päivänä laitoin siihen tarkoituksella aikaa. Illalla huolehdin jälleen hyvinvoinnistani ja menin jumppaan. 

Syksyistä maisemaa parvekkeeltamme

Harjoittelin kirjastossa myös torstaina. Päivän aikana työstin oppariani jälleen. Ennen illan kehonhuoltoa kävimme avomieheni kanssa Kukkilassa hänen vanhempiensa luona. 

Perjantaina harjoittelin jälleen kirjastossa pari tuntia ennen lähtöäni Helsinkiin laulutunnille. Viikonlopun paras aloitus on kyllä laulutunti. Laulutunnilla voi vielä oikeasti olla hauskaa vaikka töitä siellä tehdäänkin. Saavuin kotiin illalla seitsemän aikoihin. Illan aikana kävin vielä hakemassa alakerran varastostamme talvivaatteita, asusteita ja villasukkia, jotka olin kesäksi vienyt varastoon. Ilta vietettiin rentoutuen yhdessä avomieheni kanssa ja katsoimme ohjelmaa Vain elämää.

Lauantaina ennen kuin lähdimme Helsinkiin, kuuntelin edellisen päivän laulutuntini ja se oli nyt tämän päivän treeniosioni. Seuraavan päivän treenin suhteen oli taas selvät sävelet. Lähdimme Helsinkiin onnibussilla, sillä meillä oli liput illan stand up -esitykseen. Ennen esitystä kävimme syömässä. Siitä kävelimme sitten Aleksanterin teatteriin katsomaan Ismo Leikolaa. Saavuimme kotiin vähän kymmenen jälkeen ja kieltämättä uni maistui tällaisen päivän jälkeen. 

Menossa Helsinkiin

Pienet reissut piristävät arkea kummasti. Aina ei tarvitse lähteä kauas. Vaikka on tässä jo kieltämättä haaveiltu seuraavasta ulkomaanmatkasta. Kolmivuotispäivämmekin on parin kuukauden päästä ja tarkoitus olisi silloin olla jossain reissussa. Silloin on laulun B-kurssinikin takanapäin ja voi ansaitusti lähteä lomalle.

Täysikuu

 

Sunnuntaina lähdin energisenä koululle harjoittelemaan. Tällä kertaa lähdin liikkeelle autolla ajan säästämisen takia. Liikun pääasiassa fillarilla ja kävellen, mutta tänä päivänä piti keretä niin moneen paikkaan. Aika usein minulla saattaa olla sunnuntaisin paljon tekemistä. Kun olin suoriutunut päivän laulutreenistä, menin salille tekemään treenin. Tästä menin vielä kaupan kautta kotiin suihkuun ja syömään. Illalla meillä oli vielä saunavuoro ja sen jälkeen rentouduimmme leffaa katsoen. 

Viikot tuntuvat menevän tällä hetkellä aika nopeasti. Eivätkä viikonpäivät minulla erotu toisistaan juurikaan, kun päiviin kuuluu laulutreeniä ja monena päivänä menen myös johonkin ryhmäliikuntatunnille, salille tai lenkille. Minulla se pitää stressin loitolla, liikunnasta tulee luonnollisesti myös hyvä olo ja haluankin huolehtia itsestäni ja kunnostani. Laulajanahan sitä huolehtii samalla myös instrumentistaan. Ensi viikolla kehonhuoltoa tulee tehtyä vielä enemmän kun pääsen hierojalle.

Minulla on jälleen kerran ollut mukava viikko ja odotan innolla, mitä ensi viikko tuokaan tullessaan. Tiistaina pääsen esiintymään koulullamme pidettävässä konsertissa, ihanaa! :)


 

Koelaulusta ja hyvistä tyypeistä

Kerroin aikaisemmassa postauksessani lauantain koelaulustani Savonlinnan Oopperajuhlakuoroon Helsingissä. Sen lisäksi, että minulla oli koelaulu, minulla oli myös aamusta laulutunti ja koelaulun jälkeen tapasin ystäväni, joka oli Helsingissä käymässä.

Koelaulu meni mielestäni ihan hyvin. Jännitin sopivasti eikä jännitys hallinnut lauluani vaan hallitsin itse koelaulutilannetta. Nyt sitten odotellaan tuloksia. Sehän on aina niin monesta asiasta kiinni: miten muut onnistuvat, keitä muita sinne hakee ja millaisia ääniä kuoroon juuri silloin tarvitaan.

Lauantaina tapasin useampia hyviä tyyppejä, ihmisiä, joiden kanssa olen samalla aaltopituudella ja jotka kohtelevat minua hyvin. Tällaisista ihmisistä haluan pitää kiinni elämässäni. Nämä ihmiset ovat kuitenkin harvassa. Ylipäätään se, että on toisen ihmisen kanssa samalla aaltopituudella on jo paljon. Kaikista asioista ei luonnollisestikaan tarvitse olla samaa mieltä, mutta näkemykset asioista voivat ovat hyvin samanlaisia. Ensin tapasin tosiaan laulajaystävääni Helsingissä. Olimme molemmat käyneet yllä mainitussa koelaulussa ja puhuttavaa riitti sekä koelauluun että muihin asioihin liittyen. Kävimme yhdessä syömässä ja olihan se nyt pakko palkita itseään vähän kuohuvalla. Tämän kyseisen ystävän kanssa tapaamme pari kertaa vuodessa ja meillä on aina paljon puhuttavaa. Juttu jatkuu aina siitä, mihin edellisellä kerralla jäätiin. Nyt tapaamme seuraavan kerran ilmeisesti jo kuukauden päästä.

Päivä oli minulla pitkä kun olin Helsingissä lähes 12 h. Kotona minua odottivat avomieheni ja hänen muutama ystävänsä. Tällä kertaa päätin tehdä poikkeuksen ja lähteä illanviettoon. Seurakin oli niin hyvää, että teki mieli lähteä. Nykyisin siis tulee valvottua aika vähän ja myös alkoholia käytän harvoin. Minulla on ollut nyt niin hyvä harjoittelutahti ja motivaatio etten ole halunnut katkaista sitä. Haluan huolehtia itsestäni ja instrumentistani entistä enemmän.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

 

Syksyä

Syksyä saatiin vielä hetki sitten viettää varsin aurinkoisissa merkeissä. Viikonloppuna kävimme mieheni kanssa Lahden satamassa paistattelemassa päivää. Itse pidän syksystä kun aurinko paistaa, mutta näistä syksyn sadekeleistä en tykkää, mitä näköjään näyttää tänään olevan. Viimeistään nyt lenkkipolullakin on alkanut näyttää syksyiseltä.

Koulu on alkanut minulla hyvin. Lukujärjestys on aikaisempia amk-vuosiani tyhjempi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö minulla olisi paljon hommia. Tämä vuosi on juuri se vuosi, jolloin on paljon itsenäistä työskentelyä. Teen laulun B-kurssin näillä näkymin 16.11. klo 15.30. Myös opparia täytyy tehdä tässä kaikkien muiden hommien lisäksi. 

Minulla on lauluun liittyviä omia henkilökohtaisia tavoitteitakin. Yksi niistä on koelaulu Savonlinnan Oopperakuoroon, joka minulla on tulevana lauantaina Helsingissä. Olen myös hakenut/hakemassa muutamaan eri laulukilpailuun. Hommia riittää siis myös ohjelmistoasioiden kanssa. Tavoitteenani on myös esiintyä koulussamme tänä syksynä mahdollisimman paljon tiistaisin olevissa konserteissa. Ensimmäisen kerran tänä syksynä pääsen esiintymään 29.9. klo 17 alkavassa konsertissa meidän koulun kamarimusiikkisalissa. 

Hyvää syksyn alkua! 

Hääkeikasta

Nyt ovat minun kirjoittamiset jääneet hetkeksi. Olin nyt loppukesästä flunssassa ja laulutaukoa tuli sen takia. Laulutauon aikana sitä omaa ääntä olikin ikävä. Koen, etten olisi milläänlailla sama ihminen jos minulla ei olisi tätä lauluääntä. Se on yllättävänkin iso osa minua ja jos menettäisin ääneni, en todellakaan tiedä, mitä tekisin. Ammattikorkeakoulun neljäs vuoteni alkoi tiistaina. Tiistaina minulla oli myös heti syyslukukauden ensimmäinen laulutuntini Helsingissä.

Eilen olin pianistiystäväni kanssa hääkeikalla Pyhän Laurin kirkossa ja hääjuhlassa Krapihovissa Tuusulassa. Varsinkin hääkeikat ovat mieluisia keikkoja. Niissä ilmapiiri on rakkaudentäyteinen ja ihmiset ovat hyvällä tuulella. En ollut aikaisemmin laulanut Pyhän Laurin kirkossa. Tämä kirkko on Suomen suosituimmista vihkikirkoista ja vihkiminen tehtiin "liukuhihnatekniikalla". Pääsimme kirkkoon sisään vasta 15 min. ennen vihkimisen alkua. Kirkossa esitimme Johanna Kurkelan tunnetuksi tekemän kappaleen Rakkauslaulu. Nämä häät olivat suhteellisen pienet, vieraita oli valokuvaaja ja meidät mukaanlukien 37. Kirkosta pääsimme bestmanin kyydillä hääjuhlaan. 

Hääjuhlassa kerkesimme huilahtamaan ennen seuraavaa esitystämme. Siellä oli nimittäin valokuvausta, puheita ja alku-, ja pääruoka ennen meidän seuraavia kappaleitamme. Pakko mainita, että ruokapuoleen siellä oli todellakin panostettu. Sulhasen puheen jälkeen alkoi meidän seuraava osuutemme. Häätanssinsa he tanssivat kappaleen Oikeesti tahtiin. Sulhasen ja morsiamen vanhempien kanssa he tanssivat L-O-V-E ja pilven päällä, taivaan alla kappaleiden tahtiin.

Pyhän Laurin kirkosta

Tämä päivä vahvisti entisestään tuntemuksiani siitä, että olen oikealla alalla.
Olen niin onnellinen siitä, että saan opiskella rakastamaani alaa. Saan esiintyä ja instrumenttini avulla välittää tulkintojani kuulijoille. Se on todella palkitsevaa varsinkin silloin kun näkee, että se koskettaa kuulijaa jollain tavalla. 

Keikka meni kokonaisuudessaan hyvin. Kuulijat pitivät esityksistämme sen palautteen mukaan, mitä saimme kuulla. Meidät otettiin juhlaan mukaan vieraina ja meistä oltiin myös aidosti kiinnostuneita.

Tästä on taas hyvä jatkaa kohti seuraavia tavoitteita.
Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!