Olen aikaisemmissa teksteissäni kertonut tulevasta laulun C-kurssistani.
Minulla oli tuo kurssi tämän viikon torstaina.
Päiväni alkoi kampaajalla juhlakampauksessa. Kampauksesta tuli todella upea, enkä olisi itse osannut tehdä vastaavanlaista kampausta. Ulkoiset asiat vaikuttavat yllättävänkin paljon laulamiseen ja nimenomaan positiivisesti.
Lauloin kurssissani seuraavat kappaleet:
G. F. Händel: Let the bright SeraphimE. Satie: La Diva de l'Empire
J. Brahms: Meine Liebe ist grün
O. Merikanto: Ma elän!
A. Järnefelt: Du
G. Puccini: Mimin aaria: "Si... Mi chiamano Mimi.."
E. Grieg: En drøm
Omat lempparini näistä kappaleista olivat Brahms, Merikanto, Mimin aaria ja Grieg. Tykkäsin myös tuosta ranskankielisestä kappaleesta. Sitä kappaletta laulaessani sain olla diiva ja flirttailin myös avomiehelleni, joka istui eturivissä.
Yleisöä oli mukavasti minua kuuntelemassa. Minua jännitti aluksi yllättävänkin paljon, mutta onneksi pääsin sen yli jo ensimmäisen kappaleen aikana. Tänä vuonna olen myös oppinut sietämään jännittämistä paremmin kuin aikaisemmin.
Lautakunnan mukaan ohjelmisto oli haastava C-kurssiin ja olisin voinut päästää itseni helpommallakin, mutta sehän ei sovi minun luonteeseeni. Kurssi olisi mennyt todella hyvästä B-kurssista. Sain kurssistani arvosanan 5/5. Kaiken kaikkiaan lautakunnan antama palaute oli hyvää ja olen kuulemma kehittynyt paljon tämän vuoden aikana.
Omasta mielestäni valttikorttejani ovat ylä-äänet ja tulkinta. Laulajalla pelkkä ääni ei riitä, vaan kappaleissa täytyy olla tulkinta mukana. Usein omat elämänkokemukset auttavat kappaleiden tulkinnassa ja hyödynnänkin itse niitä paljon.
Kehitettävää on myös tottakai edelleen. Keskirekisterin laulaminen on minulle tällä hetkellä haastavaa, nasaalisuutta on vielä välillä, mutta se on vähentynyt huikeasti siitä, mitä se oli vielä pari vuotta sitten.
Olen jälleen suorittanut yhden etapin ja ajatukset ovat jo tulevissa koitoksissa. On tämä laulunopiskelu niin ihanaa, etten sitä muuhun haluaisi vaihtaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti