Ensimmäinen viikko Savonlinnassa

Ensimmäinen viikko Savonlinnassa meni nopeasti Otellon näyttämöharjoitusten parissa. Jo viiden työpäivän jälkeen tuntui siltä kuin täällä olisi ollut jo pari viikkoa. Se johtuu luonnollisesti siitä, kun harjoitukset ovat niin intensiivisiä. 

Savonlinna on erityisesti hieno kesäkaupunki, ja tekemistä riittää myös vapaa-ajalla. Muiden kuorolaisten kanssa on käyty kaupungilla esimerkiksi lounaalla, olutravintola Sillansuussa ja jäätelöllä.

 Oma valoisa ja viihtyisä kesäasuntoni sijaitsee noin 2 km:n päässä Olavinlinnasta Savonkadulla. Minulla on täällä lainapyörä käytössä, ja sillä pääseekin kätevästi liikkumaan. Olen todella viihtynyt täällä, eikä koti-ikäväkään ole ainakaan toistaiseksi kasvanut vielä kovin suureksi. Se, mikä ikävän on pitänyt poissa, on se, kun saa keskittyä oman alan hommiin, muut kuorolaiset ovat todella mukavia ja ylipäätään viihdyn hyvin tässä kaupungissa ja kesäasunnossani. Välillä mietin asiaa siltä kantilta, että tämä on nyt sitä omaa aikaa, mikä on myös tärkeätä parisuhteessa. Välillä minulla on taas sellainen olo kuin olisin lomalla, vaikka töissä täällä olenkin.

Satamaa

Maisemia lenkiltä

Savonlinnan tuomiokirkko

 Vietin juhannuksen avomieheni kanssa mökillä. Lisäksi minulla oli vielä tällä viikolla vapaata ma-ke ja huomenna on sitten Otellon iltaharjoitus. Otellon ensi-ilta on ensi viikon perjantaina 8.7. klo 19, jota avomieheni ja hänen vanhempansa ovat tulossa katsomaan. 

Laulukurssilta Savonlinnaan

Voisi sanoa, että tämä kesä on minulla hyvin lauluntäyteinen, ja samalla myös ensimmäinen kesä, jolloin saan olla oman alan hommissa. Tämän viikon olen ollut Helsingissä laulunopettajani Sirkan ja korrepetiittori Ilonan pitämällä laulukurssilla. Olen kulkenut sinne Lahdesta joka päivä, ainoastaan yhden yön majoituin isän luona Helsingissä. Huomenna matkustan Savonlinnaan ja ensimmäinen työpäivä siellä on heti maanantaina.

Tämä laulukurssi on tehnyt minulle todella hyvää, sillä uusia oivalluksia on tullut tämän viikon aikana. On niin mielenkiintoista kehittää jatkuvasti omaa lauluaan, ja nähdä, mihin asti se riittääkään. Kurssi päättyi tänään loppukonserttiin, jossa lauloin G. Verdin Elviran aarian: "Ernani, Ernani involami". Myös avomieheni oli kuuntelemassa konserttia Helsingissä.

Jos tämä viikko on ollut jännittävä, niin ensi viikko on vielä astetta jännempi. Olen kuitenkin ensimmäistä kertaa töissä Savonlinnan Oopperajuhlilla, ja kaikki on minulle niin uutta ja jännää. Uskon joka tapauksessa, että kesä tulee olemaan täynnä mahtavia kokemuksia.

 Seuraavaa postaustani kirjoitankin jo Savonlinnasta.

Olkaahan kuulolla!

Berliinin matka

Lähdimme viikko sitten maanantaina Berliiniin (30.5.-3.6.). Olin juuri silloin valmistunut laulunopettajaksi, ja matka toimi samalla sekä palkintomatkana että meidän yhteisenä lomanamme. Kävimme reilu vuosi sitten myös Berliinissä. Silloin molemmat kovasti tykästyimme tähän kaupunkiin ja päätimme, että tänne täytyy tulla uudestaankin.

1. päivä

Saavuimme Berliiniin klo 9.00 paikallista aikaa. Hotellillemme oli matkaa lentokentältä noin 20 km, ja tässä kohtaa päätimme käyttää ainoan kerran taksia tällä matkallamme. Huoneemme oli jo valmiina ja pääsimme samantien sisäänkirjautumaan, vaikka olimme varsinaista sisäänkirjautumisaikaa aikaisemmin paikalla. Päätimme mennä lounaalle hotellin viereiseen ravintolaan.

Kun olimme hetken levähtäneet hotellillamme, päätimme lähteä liikkeelle. Menimme maanalaisella Richard-Wagner-Platzille. Näimme siellä esimerkiksi Charlottenburgin linnan ja kaupungintalon.

Kävimme näillä kulmilla myös syömässä ja kiertelimme kaupoissa. Kun palasimme hotellillemme, löysimme kivan aamupala/kahvittelupaikan. Kun herätys oli meillä ollut niin aikainen, palasimme hotellillemme aikaisin lepäämään ja heräsimme seuraavaan päivään kuitenkin aikaisin.

2.päivä

Toinen päivämme alkoi maukkaalla hotelliaamiaisella. Sen jälkeen menimme maanalaisella Spandaun vanhaankaupunkiin.

St. Nikolain kirkko

St. Nikolain kirkko sisältä

Tämän päivän parhain nähtävyys omasta mielestäni oli Zitadellen linnoitus ja kiipeäminen Julius-torniin. Sieltä olikin mahtavat näkymät. Hieno kokemus oli myös käydä syömässä Zitadellen Schänke -nimisessä ravintolassa, joka sijaitsi siis myös linnoituksessa. Ravintola oli tunnelmallinen ja keskiaikaistyylinen paikka, jossa söimme tämän matkamme parhaat annokset. 

 

 

 

 

 

 

Zitadellen linnoitus

Julius-torniin kiipeäminen

Maisemat Julius-tornin huipulta

Zitadellen Schänkessä syömässä

3. päivä

Kolmas päivä oli lomamme sateisin päivä tai oikeastaan ainoa varsinainen sadepäivä. Iltaa kohti keli kuitenkin kirkastui. Tämä päivä oli lomamme shoppailu/pubipäivä. Teimme molemmat vaikka mitä edullisia vaatelöytöjä Primarkista.

4.päivä

Viimeinen kokonainen päivämme Berliinissä oli hyvin aurinkoinen ja lämmin. Lähdimme liikkeelle jälleen heti aamupalan jälkeen. Päivän ohjelmaan sisältyi esimerkiksi käyminen Tempelhofin vanhalla lentokentällä. Kävimme myös uudestaan Alexanderplatzilla. Aukiolla oli tällä kertaa pienet festivaalit menossa, jossa istuimme vähän aikaa päivää paistattelemassa. Kävimme Primarkissa uudestaan, ja teimme myös tällä kertaa löytöjä.

Alexanderplatzilta

5. päivänä alkoi kotiinpaluu aamiaisen jälkeen. Matka oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja ihana loma näin alkukesästä ennen töitteni alkamista. Mukavaa oli kuitenkin tulla kotiin reissusta. 

Viikon laulutauon jälkeen minulla on nyt viikko aikaa harjoitella uutta ohjelmistoa ennen laulukurssin alkamista. Osallistun ensi viikolla oman laulunopettajani pitämälle kurssille, joka on Helsingissä.

Oikein ihanaa viikon alkua lukijoilleni!

 
 

Valmistujaiset

Olen tässä kevään aikana moneen otteeseen kirjoittanut tulevasta valmistumisestani. Perjantaina oli tämä kyseinen suuri päivä, sillä valmistuin Lahden amk:sta laulunopettajaksi. Tutkintojuhla pidettiin Lahti-Hallissa.

Tutkintojuhlan jälkeen pidimme kakkukahvit meidän luona vanhemmillemme. Myöhemmin illalla oli sitten toinen kattaus ystävillemme.

Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, olen hankkinut meille pianon.

Valmistujaispäivän Etelä-Suomen Sanomissa oli minusta haastattelu. Haastattelun voi lukea seuraavan linkin kautta: http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2273606

Jälleen yksi etappi on saavutettu elämässä ja pian työnteko jatkuu jälleen, mutta ennen sitä lähdemme huomenna mieheni kanssa lomalle Berliiniin. Tässä kohtaa voisi todeta, että aika ansaittua. :) 

Pettymyksistä noustaan aina

Kerroin edellisessä postauksessani viime viikon Sibelius-Akatemian pääsykokeistani. Hain sinne maisteriopintoihin. Tiesin, että aloituspaikkoja oli tänä keväänä tiedossa hyvin vähän, ehkä ihan yksi vain. Joka toinen vuosi, kun on haku myös oopperakoulutuksen puolelle, silloin otetaan sisään yksi luokallinen laulajia kerralla, joka sitten koulutuksen aikana pääsee tekemään useita oopperoita.

Joka tapauksessa, oma koelauluni oli keskiviikko-aamuna. Olin mielestäni valmistautunut hyvin ja minulla oli hyvä ja luottavainen fiilis, kun menin koelauluun. Sain laulaa kokonaan molemmat esittämäni kappaleet. Olin äärettömän keskittynyt juuri ennen koelaulua ja siinä itse tilanteessakin. Muistan jännittäneeni, mutta en kuitenkaan liikaa, sillä se ei kuitenkaan jähmettänyt kroppaani. Laulaessani maltoin nauttia myös pianissimo-kohdista, lauluissani oli erilaisia sävyjä ja suuntasin tilanteessa ajatukseni vahvasti laulujen tulkintaan. En koe, että olisin millään lailla alisuoriutunut omaan tasooni nähden tai mokannut mitään. Tein oman, sen hetkisen parhaani. Se ei kuitenkaan tällä kertaa riittänyt kokeiden toiseen vaiheeseen.

Sen verran, mitä nyt näitä lauluhommia on tullut tehtyä ja erilaisissa koelauluissa sekä pääsykokeissa on tullut käytyä, olen oppinut olemaan realistinen tuloksien suhteen. Koskaan en ole pitänyt pääsyäni mihinkään itsestäänselvänä, vaan olen aina yrittänyt muistaa sen toisenkin vaihtoehdon. Vaikka tottakai mielessä on aina usko itseensä, omaan lauluääneen ja omiin sen hetkisiin taitoihin. Koelauluissa käy kuitenkin aina paljon hyviä laulajia, ja lopputulokseen vaikuttaa oman suorituksen lisäksi muiden suoritukset ja se, millaisia äänityyppejä ja laulajia milloinkin haetaan ja ylipäätään ne hakukriteerit. Itse uskon elämässä ylipäätään siihen, että kaikilla asioilla on aina jokin tarkoitus, vaikka sitä ei aina sillä hetkellä ymmärtäisikään.

Vertaistukea parhaimmillaan; ystävä ja viiniä

Kuoron harjoitusleirillä

 Tässä on ajatukset jo vahvasti suunnattu elämässä eteenpäin. Nyt viikonloppuna meillä oli Savonlinnan Oopperajuhlakuoron kevään viimeinen harjoitusleiri hotelli Rantapuistossa. Eilen meillä koelaulatettiin Schubertin As-duuri messu pienissä ryhmissä. Se mikä on myös niin mahtavaa tässä kuorossa mukanaolossa, on se vertaistuki, jota saa muilta kuorolaisilta. Kuoro onkin jo alkanut tuntua minulle kuin se olisi toinen perheeni. Innolla odotankin jo kesää, ja kaikkea sitä, mitä pääsenkään kokemaan Savonlinnassa!

Tärkeätä elämässä olisikin aina elää tässä hetkessä, ja muistaa ne kaikki ihanat asiat, mitä elämässä sillä hetkellä on! :)  

Opinnäytetyöni luettavissa

Edellisessä postauksessani mainitsin, että minulla oli tiedossa jännittävä maanantai. Kävin viikko sitten maanantaina koelaulussa Kansallisoopperalla. Meitä oli reilu 100 sopraanoa hakemassa sinne ja toiseen vaiheeseen otettiin vain 7 laulajaa. Itse en ollut näiden onnekkaiden joukossa. Koen, että koelaulu toimi kuitenkin hyvänä "harjoituksena" tämän viikon Sibelius-Akatemian koelaulua ajatellen.

Olen tässä kevään aikana kirjoittanut blogissani useampaan otteeseen opinnäytetyöni kirjoitusprosessista. Opinnäytetyöni aihe on laulajan psyykkinen valmistautuminen esiintymisiin. Tästä aiheesta oli hyvin mielenkiintoista kirjoittaa, ja olen tyytyväinen lopputulokseen.  Opinnäytetyöni on luettavissa seuraavan linkin kautta http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605086522

Viime viikolla siitä tuli kaksi vuotta, kun aloitin tämän blogin kirjoittamisen. Omista kokemuksistani nimenomaan laulajana on mukava kirjoittaa. Useampi sukulaiseni lukee blogiani, ja tämän avulla he pysyvät mukana siinä, mitä elämässäni milloinkin tapahtuu.

Tämä viikko saattaa olla minulla tämän kevään rankin viikko, ja sen takia varmaan kirjoitan kuulumisistani seuraavan kerran joskus viikon päästä.

Ihanaa ja aurinkoista viikkoa kaikille!

Meidän vappu

Vappu tuli vietettyä aika rauhallisissa meiningeissä. Olen nimittäin nyt vappunakin harjoitellut joka päivä, enkä halunnut, että krapula pilaisi harjoitteluani. Sitä nimittäin kerkiää vielä tänä keväänä juhlimaan esimerkiksi silloin, kun valmistun. 

Mieheni on nyt tämän viikon ollut töissä Klaukkalassa työmaalla, ja hän on lähtenyt kotoa joka aamu kuuden aikoihin. Nyt viikonloppuna meillä oli paljon yhteistä aikaa. Lauantaina kävimme Kukkilassa mieheni vanhempien luona. Näimme myös pikku Nitaa, joka oli siellä hoidossa. On se niin mielenkiintoista päästä läheltä näkemään, miten reilu 1-vuotias oppii koko ajan uutta. Tällä kerralla Nitan kävely oli entistä sujuvampaa, ja vielä aika nopeaakin. Hän oli lisäksi oppinut taas uusia ilmeitä ja kovasti harjoittelee puhumista.

Nita ihmettelee vappupalloja

Kukkilassa käynnin jälkeen avopuolisoni vei minut syömään Manhattan steak houseen, mikä on yksi lempiravintoloistamme Lahdessa. Sen jälkeen näimme yhteisiä ystäviämme ennen kotiin menoa.

Tänään kävimme vapputorilla ihanassa auringonpaisteessa, ja näimme myös ystäviämme siellä.

Vepen koira Donald

Tuomas ostaa metrilakua

Rakkaani mun

Huomenna minulla on tiedossa hyvin jännittävä päivä. Kerron siitä lisää myöhemmin.

 
Eipä muuta kun hyvää ja aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!